Suomessa on jaossa vuosittain liki 50 000 korkeakoulupaikkaa. Moni hakee useampaan kertaan lempialaansa tai -paikkakuntaa ja samalla kieltäytyy vastaanottamasta muita opiskelupaikkoja, vaikka pisteet riittäisivätkin. Helsingin yliopiston dekaani pitää tätä hölmönä.
– Nuoret valmistuvat ylioppilaiksi 19-vuotiaana ja pääsevät korkeakouluun 22–23-vuotiaana. Se on kansantaloudellisesti ja yksilöllisestikin aika hölmöä, sanoo käyttäytymistieteellisen tiedekunnan dekaani Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta.
Scheinin mukaan melkein kaikilla olisi tarjolla ainakin yksi paikka. Varsinainen ongelma on se, että ihmiset haluavat tiettyyn paikkaan.
– Halutuilla aloilla on tosi pitkät jonot ja ne jonot eivät helpolla katoa. Sen sijaan osa koulutuspaikoista jää varsin tyhjiksi, kertoo dekaani.
Järjestelmä remonttiin
Scheinin pistäisi pääsykoejärjestelmän täysremonttiin.
– Ylioppilaskokeiden tulokset ovat jatkossa vertailukelpoisia ja niitä voi luotettavammin käyttää sen mittaamiseen, kuinka hyvä opiskelija on. Vuonna 2017 keväällä tämä uudistus on läpiviety. Se tarkoittaa sitä, että sitten ei ole välttämättä järjestettävä valtavaa määrää erilaisia soveltuvuuskokeita, dekaani aloittaa.
Scheinilla on varaa sanoa asiasta, sillä hän toimii myös ylioppilaslautakunnan puheenjohtajana. Dekaanin mukaan ensikertalaiskiintiö voisi olla 80 prosenttia.
– Nuoret ovat jo osittaneen akateemiset valmiutensa ylioppilaskirjoituksissa. Jos sitä käytetään suoraan indikaattorina, niin merkittävä osa jonottamisesta, odottamisesta ja preppauskursseilla istumisesta poistuu. Korkeakoulut haluavat ihmisiä, jotka pystyvät opiskelemaan itsenäisesti ja akateemisesti. Sen he näyttävät jo ylioppilaskirjoituksissa.