Suomessa on jaossa vuosittain liki 50 000 korkeakoulupaikkaa. Moni hakee useampaan kertaan lempialaansa tai -paikkakuntaa ja samalla kieltäytyy vastaanottamasta muita opiskelupaikkoja, vaikka pisteet riittäisivätkin. Helsingin yliopiston dekaani pitää tätä hölmönä.
– Nuoret valmistuvat ylioppilaiksi 19-vuotiaana ja pääsevät korkeakouluun 22–23-vuotiaana. Se on kansantaloudellisesti ja yksilöllisestikin aika hölmöä, sanoo käyttäytymistieteellisen tiedekunnan dekaani Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta.
Scheinin mukaan melkein kaikilla olisi tarjolla ainakin yksi paikka. Varsinainen ongelma on se, että ihmiset haluavat tiettyyn paikkaan.
– Halutuilla aloilla on tosi pitkät jonot ja ne jonot eivät helpolla katoa. Sen sijaan osa koulutuspaikoista jää varsin tyhjiksi, kertoo dekaani.
Järjestelmä remonttiin
Scheinin pistäisi pääsykoejärjestelmän täysremonttiin.
– Ylioppilaskokeiden tulokset ovat jatkossa vertailukelpoisia ja niitä voi luotettavammin käyttää sen mittaamiseen, kuinka hyvä opiskelija on. Vuonna 2017 keväällä tämä uudistus on läpiviety. Se tarkoittaa sitä, että sitten ei ole välttämättä järjestettävä valtavaa määrää erilaisia soveltuvuuskokeita, dekaani aloittaa.
Scheinilla on varaa sanoa asiasta, sillä hän toimii myös ylioppilaslautakunnan puheenjohtajana. Dekaanin mukaan ensikertalaiskiintiö voisi olla 80 prosenttia.
– Nuoret ovat jo osittaneen akateemiset valmiutensa ylioppilaskirjoituksissa. Jos sitä käytetään suoraan indikaattorina, niin merkittävä osa jonottamisesta, odottamisesta ja preppauskursseilla istumisesta poistuu. Korkeakoulut haluavat ihmisiä, jotka pystyvät opiskelemaan itsenäisesti ja akateemisesti. Sen he näyttävät jo ylioppilaskirjoituksissa.
Scheinin ottaisi yleiseen käyttöön laajat kandidaatin tutkinnot nykyisten tarkasti rajattujen ainepääsykokeiden tilalle.
– Järkevää olisi, että otetaan suurempi joukko sisään kandidaatin tutkintoa suorittamaan ja tehdään siitä yleissivistävä ja motivoiva tutkinto. Sen jälkeen he päättävät, mihin he suuntaavat räätälöityyn maisteritutkintoon.
"Radikaali ja toimiva keino"
Scheinin poistaisi myös mahdollisuuden sanoa "ei" tarjottavalle korkeakoulupaikalle.
– Radikaali ja toimiva keino olisi se, että samalla tavalla kuin nyt mietitään sitä, että olisiko syytä ottaa vastaan tarjottu työ työelämässä, niin pitääkö ottaa vastaan joku koulutuspaikka – niitä Suomessa kuitenkin on.
Iskeekö nuoriin motivaatiopula, jos he joutuvat alalle, joka ei välttämättä ole mielekäs? Scheinin uskoo, että kaikki alat ovat loppujen lopuksi kiinnostavia.
– Siinä vaiheessa, kun ihmiset paneutuvat, niin hyvin suuri osa oivaltaa yllättäen, että "tämähän oli tosi jännittävää ja hauskaa." Mutta se edellyttää sitä, että ihmiset pääsevät niihin asioihin sisään ja käsiksi.
Työurat aiemmin käyntiin
Dekaani muistuttaa, että kyseessä on vaikea yhtälö, joka sisältää vanhenevan väestön ja liian lyhyet työurat.
– Kuinka kauan meidän kannattaa odotuttaa, kun meillä on vanheneva väestö? On pelottavaa, että 30 prosenttia hakijoista ei pääse sisään. Kauhea määrä ihmisiä jonottaa ja jonottaa kauhean monta turhaa vuotta.
Ehdotus toteutuessaan olisi merkittävä. Scheinin laskee, että kyseessä olisi vähintään nykyisen eläkeuudistuksen kaltainen BKT-vaikutus.
– Ylioppilaita on puolet ikäluokasta. Uudistus olisi samaa järeysluokkaa, tai vielä suurempi kuin eläkeuudistus kokonaisuudessaan. Loppupäästä pidentämällä samaa efektiä ei saada, koska monet ovat sairaita. Nuoret ovat terveitä ja fiksuja ihmisiä, joilla on into ja elämä edessään.