Danske Bank ennustaa Nordic Outlook -katsauksessaan, että Pohjoismaiden asuntomarkkinoilla hintojen hurja nousutahti hiljenee ensi vuonna.
Kovinta nousuvauhtia pankki ennustaa Ruotsiin, jossa hintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna jopa 14 prosenttia. Tanskassa nousuvauhdin ennakoidaan olevan 11,5, Norjassa yhdeksän ja Suomessa 3,8 prosenttia.
Ensi vuonna tahti on jäämässä Ruotsissa neljään ja muualla Pohjoismaissa noin kahteen prosenttiin.
– Hintojen nousu on alkanut rauhoittua, kun talouksia on avattu. Finanssipolitiikkaa on kiristetty kaikissa Pohjoismaissa, kun tukiohjelmia on lopetettu. Rahapolitiikassa Norja on jo nostanut ohjauskorkoa ja tulemme näkemään nostoja myös jatkossa. Ruotsissa keskuspankki viestittää korkotason pysyvän nykyisellä tasollaan. Sama koskee myös euroaluetta, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen tiedotteessa.
Suomessa hintojen nousu on jäänyt maltillisemmaksi johtuen asuntomarkkinoiden epätasaisesta kehityksestä ja rakentamisesta.
– Vuoden 2021 toisella neljänneksellä osakeasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 5,3 prosenttia viime vuodesta. Jatkossakin asuntojen hintojen nousu todennäköisesti etenee pääkaupunkiseudun vedolla. Asuinrakentaminen on jatkunut vahvana, mikä merkittävällä tavalla vaimentaa hintojen nousupaineita kasvukeskuksissa, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.
Lainakorot pysyvät vielä alhaalla
Myös Handelsbanken odottaa asuntomarkkinoiden kiivaimman tahdin tasaantuvan ensi vuonna. Tälle vuodelle pankki ennakoi vanhojen asuntojen hintaan 3,8 prosentin nousua ja ensi vuodelle 2,5:tä prosenttia.
Korona-aika on näkynyt erityisesti omakotitalojen kaupassa, joka on käynyt kiivaasti. Yhtä voimakasta nousua omakotitalojen hinnoissa nähtiin viimeksi heti finanssikriisin jälkeen vuonna 2010. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat kesäkuussa peräti 15 prosenttia vuodentakaisesta, mutta suunta on ollut ylöspäin myös muissa kaupungeissa.
Asuntolainojen korot eivät vielä ole lähdössä nousuun, vaikka markkinoiden korko-odotukset ovat viime aikoina nousseet.
– Euroopan keskuspankki pitää keskuspankkikorot matalina lähivuosina. Suomalaisten asuntolainojen korot pysyvät siis edelleen alhaisilla tasoilla, ennakoi Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen tiedotteessa.
Vuokra-asunnoissa runsas tarjonta suhteessa kysyntään on pitänyt vuokrien nousuvauhdin maltillisena. Senioriekonomisti Janne Ronkanen arvioi, että inflaation nopeutuminen ja asumiskustannusten nousu voivat nopeuttaa nousua loppuvuonna ja ensi vuonna.
Stagflaatio uhkaa
Pohjoismaiden taloudet selvisivät koronakriisistä pienemmällä pudotuksella kuin muu Eurooppa ja ne myös elpyvät samaa tahtia, Danske arvioi.
Tälle vuodelle Danske Bank ennustaa kaikkiin Pohjoismaihin 3,3-4 prosentin talouskasvua. Ensi vuonna Norja ja Ruotsi yltävät kovimpaan kasvuun.
Maailmantalouden kasvun hidastuminen alkaa kuitenkin tuntua. Olsenin mukaan riskinä on, että talouskasvu hidastuu samaan aikaan kun inflaatio kiihtyy. Tätä ilmiötä kutsutaan usein stagflaatioksi ja se oli usein esillä 1970-luvulla, kun öljykriisin myötä länsimaissa kärvisteltiin samaan aikaan laman, korkean inflaation ja suuren työttömyyden kourissa.
– Globaalit toimitushäiriöt rajoittavat tuotantoa ja ovat yksi syy, miksi inflaatio kiihtyy. Tämä aiheuttaa riskin stagflaation paluusta, mutta ei samassa muodossa kuin 1970-luvulla. Kyseessä on hankala tilanne poliitikoille ja keskuspankeille. Koronakriisin ja siitä palautuminen on kuitenkin tilanne, josta meillä ei ole kokemusta. Tämän takia on suuri riski, että tilannetta tulkitaan väärin, Olsen pohtii.
Kuoppamäen mukaan Suomi kohtaa talouden mahdollisen viilenemisen hankalammassa tilanteessa kuin muut Pohjoismaat.
– Vahvan elpymisjakson jälkeen muilla Pohjoismailla on enemmän finanssipoliittista liikkumavaraa, sillä niiden julkiset taloudet saavuttavat ylijäämän vuonna 2022, mutta Suomen julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu, Kuoppamäki sanoo.