Danske Bankia rahanpesuun liittyvistä ongelmista varoittanut brittipankkiiri Howard Wilkinson on kertonut lisätietoja hänen ja pankin välisestä vaitiolosopimuksesta keskiviikkona Euroopan parlamentin kuulemisessa.
Howard Wilkinsonin mukaan senioritason työntekijä lensi Tanskasta Viroon tapaamaan häntä ja tarjosi 20 000 euroa irtisanomispaketin päälle, jos hän allekirjoittaisi sopimuksen. Wilkinsonin mukaan hän allekirjoitti ja sai rahat.
– Olin huolissani, ettei pankki tutkisi asiaa kunnolla. Kirjoitin kuitenkin sopimuksen, koska halusi saada 20 000 euroa. Minulla on perhe, joten otin rahat, Wilkinson sanoo.
Danske Bankin väliaikaisena konsernijohtajana toimiva Jesper Nielsen kiisti tapahtuneen jo maanantaina Tanskan parlamentissa.
Pankki kuunteli puheluita
Wilkinsonin asianajajan Stephen M. Kohnin mukaan tehty sopimus on hyvin kiistanalainen, koska se estää Wilkinsonia puhumasta vapaasti viranomaisten kanssa. Asianajajan mukaan sopimuksen julkaiseminen olisi laitonta.
Danske on sanojensa mukaan valmis julkaisemaan sopimuksen, ja on ollut julkaisemisesta yhteydessä Wilkinsoniin ja Kohniin. Kohnin mukaan näin ei ole tapahtunut.
Wilkinson väittää pankin myös kuunnelleen hänen puheluitaan.
– Ihmiset pankissa kuuntelivat puheluitani, ei asiakkaiden, vaan sisäisen valvonnan kanssa. Lakimieheni arvion mukaan se on laitonta, sanoo Wilkinson.
Nielsenin mukaan Wilkinsonin yksikön henkilöiden puheluiden kuunteleminen oli melko normaalia.
Ei koske ainoastaan Viroa
Wilkinson huomautti todistuksessaan, ettei rahanpesuskandaali koske ainoastaan Viroa, vaan se on paljon laajempi ongelma Euroopassa. Britannian hän nosti esiin "pahimpana kaikista" mitä tulee rajavastuuyhtiöihin.
Wilkinson kehotti EU-parlamenttia katsomaan tarkasti Dansken kanssa yhteistyötä tehneiden pankkien toimintaa.
Wilkinson on puhunut suuren eurooppalaisen pankin amerikkalaisesta tytäryhtiöstä sekä kahdesta amerikkalaispankista. Talousmedioiden mukaan kyseessä ovat Deutsche Bank, Bank of America ja JP Morgan.
EU-parlamentissa keskusteltiin myös ilmiantajia koskevasta lainsäädännöstä. Asianajaja Kohnin mukaan Yhdysvaltain lainsäädäntö kohtelee ilmiantajia paljon paremmin kuin Euroopassa.