Danske Bank nostaa tämän vuoden kasvuennustettaan – työttömyysasteen odotetaan pienenevän

Pankki ennustaa kasvun hidastuvan ensi vuonna 2,8 prosenttiin. Vuonna 2023 talouskasvun odotetaan hyytyvän vain 1,6 prosenttiin.

–  Suomen talous kääntyi keväällä 2021 vahvaan kasvuun vaisun talvikauden jälkeen. Vuoden kolmannen neljänneksen kasvu nosti Suomen bruttokansantuotteen yli koronaa edeltäneen tason, kertoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.

Hänen mukaansa bruttokansantuote saavuttaa korkeimman mahdollisen tuotannon tason vuonna 2022, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu keskimääräisen kasvuvauhdin mukaiseksi.

Syynä hidastumiseen ovat koronaelpymisen jälkeiset ongelmat. Pankki arvioi, että talouden keskimääräinen kasvuvauhti on lähivuosina melko hidasta, koska työn tuottavuuskehitys jää koronaa edeltäneelle vaatimattomalle tasolle. Asiaan vaikuttaa myös työikäisen väestön supistuminen.

–  Talouden kasvukattoa voidaan nostaa hieman korkeammalle investoinneilla tuotannon automaatioon, talouden digitalisaatioon ja infrastruktuuriin sekä vauhdittamalla työperäistä maahanmuuttoa, mutta kasvuvauhdin rakenteellinen hidastuminen näyttää liki varmalta, Kuoppamäki arvioi.

Danske Bank odottaa, että työttömyysaste on tänä vuonna 7,6 prosenttia ja 6,9 prosenttia ensi vuonna. Ansiotaso nousee hieman inflaatiota nopeammin.

Ostovoimaa nakertava inflaatio jarruttaa

Danske Bankin ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta kotitalouksien ostovoimaa nakertava korkea inflaatio ja koronarajoitustoimien lisääntyminen jarruttavat nousua. Useat keskuspankit ovat jo nostaneet ohjauskorkoaan.

–  Nykyinen inflaatiopaine on luonteeltaan poikkeuksellista, sillä sen aiheuttavat pandemiasta elpymiseen liittyvät talouden tarjontapuolen haasteet, eli raaka-aineiden ja materiaalien heikko saatavuus, kohonnut energian hinta sekä paikoitellen työvoimapula, arvioi Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen.

Danske Bank odottaa, että Yhdysvalloissa nostetaan ohjauskorkoa ensi vuonna kolmesti, mutta Euroopan keskuspankki ei nosta omaa korkoaan vielä ensi vuoden aikana.

–  Euroalueen korkokehityksen ratkaisee inflaatio. Jos inflaatio tasaantuu odotetusti, eikä merkkejä palkkainflaation vakaasta kiihtymisestä tai inflaatio-odotusten kohoamisesta ilmaannu, EKP voi pitää rahapolitiikan kokonaisuudessaan elvyttävänä vielä pitkään, Ilvonen analysoi.