Christer Schoultz piilotti viinapulloja ja teki kansainvälistä uraa investointipankkiirina: ”Jo ensimmäinen känni oli täysin euforinen kokemus”

Christer piilotti viinapulloja samalla kun teki uraa pankkiirina 11:56
Katso video: Christer Schoultz kertoo avoimesti tarinansa

Schoultzin mukaan taistelun alkoholismia vastaan häviää aina, jos yrittää mennä pullon ja juopon väliin. Yksi asia on ratkaiseva toipumisen kannalta.

Kuvassa isä ja poika hymyilevät mopon kyydistä kameralle kesäisellä mökkitiellä. Puunoksien vihreät lehdet kaartuvat kehystämään isää ja poikaa.

– Tässä kuvassa olen kuopukseni kanssa. Kuvasta ei näy, mutta olen humalassa. Ajan lapsi kyydissä mopolla humalassa.

Toisessa kuvassa leveästi hymyilevä tuore perheenisä pitelee kantokoppaa vierellään Helsingin kätilöopiston edustalla. Kantokopassa köllöttää vastasyntynyt vauva.

– Tuossa kuvassa en malta odottaa, että pääsen ryyppäämään.

Christer Schoultz rikkoo monin tavoin alkoholismin kasvoja. Hän ei ole asunnoton alkoholisti, joka kävelee kadunkulmassa vastaan etsien roskiksista pulloja. Schoultz on elävä todiste siitä, että alkoholismi on sairaus, johon voi sairastua – yhteiskuntaluokasta riippumatta.

– Minulla on sellainen ansioluettelo, että ihmiset yleensä ihmettelevät, kuinka voin olla alkoholisti. 

Pissat housuissa kaduilla vaeltavat juopot ovat vaan alkoholismin vuorenhuippu, se osa, joka on näkyvä suurimmalle osalle ihmisistä.

Sitten on sellaiset kuin Schoultz.

Jotka piilottelevat, häpeävät. Kunnes viimeinenkin kulissi kaatuu. 

Ensikänni euforinen kokemus

Merkit alttiudesta alkoholiriippuvuudelle näkyivät jo varhain, Schoultz ajattelee nyt. Ensimmäiset kokeilut tapahtuivat teini-iässä.

– Ensimmäinen känni oli täysin euforinen kokemus. 

Schoultz syntyi vaatimattomiin olosuhteisiin vähäosaiseen avioeroperheeseen. Se aiheutti häpeää. 

– Oikeastaan olen kantanut häpeää mukanani koko elämäni ajan. Kun yritin sitten myöhemmin elämässä tavoitella elämässä sitten rahaa tai hienoa omaisuutta, aloin hävetä sitäkin. 

Kelvoton sisäinen kello kilissyt lapsesta saakka

Riittämättömyyden tunne. Vaativuus, mitätöinti ja ankaruus itseään kohtaan. Ne toistuvat Schoultzin puheissa lapsuudesta. 

Olin hirveän herkkä lapsi, ja halusin kelvata vanhemmilleni. Olen lähtenyt hakemaan hyväksyntää jo hyvin nuorena. 

Jo teini-iässä Schoultzin kaveriporukkaa yhdisti humalahakuinen juominen. Kunnianhimoa kuitenkin löytyi, ja yliopisto-opinnot Schoultz suoritti Hankenilla lukien rahoitusta ja Åbo Akademissa taas teknistä kemiaa.

– Isä kehui usein urheilija-minää, tai koulutus-minää, vaikka olisin halunnut sen hyväksynnän ihan vain minänä.

Vasta vanhemmalla iällä Schoultz tunnisti käyttäytymistään ohjaavan mekanismin. 

– Minulla oli niin vahva sisäinen kelvoton kello kilisemässä, ja suorituksilla sain hyväksynnän ympäristöstä.

Schoultz menetti isänsä alkoholiriippuvuudelle. Kunnes sairastui itse samaan sairauteen.

Yritysmaailman huipulla alkoholistina

Entinen kumppani selitteli yhteisille ystäville Schoultzin selkäkipuja, koska Schoultz oli liian humalassa tullakseen yhteiselle illalliselle. 

Työmatkalla Dubaissa baari ei myynyt Schoultzille Dom Pérignon -samppanjapulloa. Hotellin baarin varastot olivat tyhjät, koska Schoultz oli tilannut edellisiltana samaista samppanjaa 17 pulloa. Schoultz ei muistanut asiasta mitään, loppulasku työmatkalle ylitti 150 000 euroa.

Schoultz on työskennellyt usean pankin johtajana ja menestyksekkäissä yrityksissä osakkaana. Vuosien ajan Schoultz komeili Suomen tulokärjessä. 

”Jätkä vetää 300 lentoa vuodessa ja keikkuu Suomen tulokärjessä”

Työnsä hän hoiti aina vastuullisesti, sillä kulissit oli pidettävä yritysjohtajana pystyssä. 

– Koko ajan se alkoholismi on kulkenut siinä rinnalla. Rankka työ, rankat huvit – hyvin paljon olen perustellut juomista työlläni. 

Ja peilaten siihen, millaista Schoultzin työ oli, sosiaalinen hyväksyntä kollegoilta tuli helposti.

– Asenne oli, että jätkä vetää 300 lentoa vuodessa ja keikkuu Suomen tulokärjessä, totta kai saa nollata. 

Kun pitkä työpäivä oli ohi, korkki aukesi. Tissuttelu jatkui aamuyöhön. Töihin hän meni krapulassa.

Kaikki on hyvin, kunhan juoppo hoitaa työt

Julkisessa keskustelussa alkoholismista Schoultz huomaa yhden toistuvan piirteen, joka myös mahdollisti oman alkoholismin jatkumisen niin pitkään.

Kun ihminen hoitaa työnsä kunnolla, riippuvuuteen ei puututa. Suomalaisessa työelämäkulttuurissa työmoraali venyy ja paukkuu. Työpaikka on ikään kuin se viimeinen kulissi, joka pysyy pystyssä. Työnteko kuittaa avun tarpeen.

– Jos esimerkiksi jollain julkisuuden henkilöllä todetaan alkoholiongelma, kaikki marssivat – myös media toteamaan, että hei, se kyllähän se kuitenkin tekee työnsä kunnolla, Schoultz pohtii.

”Joko menet hoitoon, tai kuljet tuosta ovesta viimeistä kertaa”

Alkuvuodesta 2016 Schoultzin elämä muuttui. Yksi asia oli sairauden ymmärtämisen ja toipumisen kannalta merkittävä: läheiset.

– Vaimoni sanoi, että joko menet hoitoon, tai kuljet tuosta ovesta viimeistä kertaa.

Puoliso alkoi kaataa kulisseja ja käyttäytyä eri tavalla. Kun Schoultz heräsi krapulassa tai kännissä kotoa, kavereita oli kutsuttu kylään Schoultzin tietämättä. Yhteiset ystävät alkoivat kohdella Schoultzia eri tavalla. 

Vaikka puoliso oli uhannut erolla aiemminkin, tällä kertaa Schoultz pelkäsi tosissaan jäävänsä yksin.

– Hylkäämisen pelko on elänyt minussa lapsuudesta asti. Kun puolisoni sohaisi sitä, minussa nousi pintaan sisäinen ääni, joka myönsi, että apua on otettava vastaan. 

Schoultz teki päätöksen. Hän ei halunnut enää kietoa vaimoaan ja perhettään mukaan siihen valheiden, syyllisyyden ja häpeän verkkoon, johon sairaus heidät vajotti.

Kaikki eivät ota apua vastaan.

– Olen kiitollinen siitä, että otin, koska sen ansiosta olen tänä päivänä hengissä.

Minnesota-hoidossa terapeuttinen lähestymistapa

Schoultz meni Minnesota-malliseen päihdehoitoon. Se on kehittynyt Yhdysvaltain Minnesotan päihdehoitokeskuksissa 1950-luvulla. Hoitomuoto oli aikansa ensimmäisiä, jossa sovelletaan inhimillistä, terapeuttista lähestymistapaa päihderiippuvuuden hoitoon. 

Hoidossa kuntoudutaan esimerkiksi ryhmäterapian avulla ja osallistamalla myös läheiset hoitoon.

Minnesota-hoidossa Schoultz ymmärsi ensimmäistä kertaa olevansa sairas. Hän oppi myös ensimmäistä kertaa elämässään olemaan täysin rehellinen itselleen. 

– Alkoholismi on itsensä kieltävä sairaus.

Alkoholismiin sairastuu koko perhe

Nykyään Schoultz ajattelee, että alkoholismiin sairastuu koko perhe. Puoliso ja perhe ovat usein  tietämättään sairauden mahdollistajia. Viime vuodet Schoultz on luennoinut yrityksille, ammattilaisille ja kouluille alkoholismista ja riippuvuudesta. 

Niissä hän ohjaa päihderiippuvaisen läheistä. Miksi läheistä?

– Alkoholismi vaikuttaa koko perheen rakenteeseen. Alkoholisti kietoo läheiset mukaan valheeseen siitä, että ongelmaa ei ole. Myös läheiset tarvitsevat apua. Ja he ovat usein niitä, jotka voivat asettaa alkoholistille rajoja. Läheisillä on valtava voima saada ihminen havahtumaan tilanteeseensa, Schoultz kuvailee.

”Jos menee pullon ja juopon väliin, sen taistelun häviää aina”

Schoultz ei kaihda keinoja alkoholistin suhteen. Alkoholisti on laitettava seinä seinää vasten. 

Niin tehtiin myös Schoultzille itselleen. 

– Pitkään yritettiin puuttua juomiseeni toteamalla, että Christer, juo vähemmän, lopeta. On edesvastuutonta sanoa alkoholistille, että ota itseäsi niskasta kiinni. Minä olen todella yrittänyt. Olen yrittänyt silloinkin, kun lastensuojelu on paikalla, silloinkin, kun olen ollut vähällä kuolla juomiseen.

Oleellista Schoultzin mielestä on laittaa ihminen valitsemaan avun vastaanottamisen ja seuraamusten välillä. On ymmärrettävä, että kyseessä on riippuvuussairaus, pakonomainen tarve juoda.

– Jos menee pullon ja juopon väliin, sen taistelun häviää aina.

Uusi elämänsuunta

Tänä päivänä Schoultz on omistanut elämänsä päihdekuntoutukselle.

Hänen luomassaan Alkoholismin tavalliset kasvot -yhteisössä on Facebookissa liki 10 000 jäsentä. Lähes päivittäin hän saa avunpyyntöjä alkoholismiin sairastuneilta tai heidän läheisiltään. Hän tekee tiivistä yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa.

Alkoholiriippuvuudesta toipuminen on muuttanut Schoultzin käsitystä itsestään. Vuosia mukana kannetut häpeän ja mitättömyyden tunteet ovat karisseet pois. Arvostusta ja hyväksyntää ei tarvitse hakea enää ulkopuolelta.

Minnesotaan hoidon synnyinseuduille

Muutaman viikon kuluttua Schoultz lähtee kouluttautumaan Minnesotaan. Paikkakunta on Schoultzin saaman hoito-ohjelman, Minnesota-hoidon, synnyinpaikka. Yleensä koulutukseen pääsee ainoastaan lääkäreitä. Hazelden Foundationin opinto-ohjelma, Hazelden Graduate School of Addiction Studies, on riippuvuuksien hoitoon erikoistunut koulutus. 

– Suomessa holistinen lähestymistapa riippuvuuksien hoitoon on onneksi koko ajan ottamassa enemmän jalansijaa. Mutta edelleen alkoholiliitännäisiin sairauksiin kuolee Suomessa kuusi kertaa enemmän ihmisiä, kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa.

Ennen matkaa Schoultzilla riittää kuitenkin vielä tekemistä. Yhden asiakastapaamisen Schoultz on sopinut heti haastattelumme jälkeen. 

Kun suljemme oven perässämme Helsingin keskustassa sijaitsevan asunnon porraskäytävässä, Schoultzin puhelin soi.

Ovenraosta näkyy, kuinka Schoultz istuu alas pöydän ääreen. Ja kuuntelee.

 

Lue myös:

    Uusimmat