Jännitteet Venezuelassa ovat kasvaneet entisestään, kun vastavalittu ja kiistelty perustuslakia muokkaava edustajisto erotti ensi töikseen vaalivilppiä tutkineen maan valtionsyyttäjän Luisa Ortegan. Suomalaisasiantuntijan mukaan ruoka- ja lääkepulassa painiva maa on painumassa yhä syvemmälle poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin.
Venezuelan tilanne on hiljalleen ajautunut kurimukseen, jonka taustalla kummittelee edesmenneen presidentti Hugo Chavezin haamu. Chavezin idea yhdistää nationalismi, populismi ja sosialismi "chavismoksi" näyttää epäonnistuneen surkeasti. Mitenkään muuten ei voi selittää rajojen yli ruokaostoksille pyrkiviä ihmisiä tai sairaaloita pelkääviä potilaita, koska lääkepulan vuoksi potilas voi päästä ensin raajoistaan ja sitten hengestään.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Mikael Wigell seuraa tilannetta huolissaan.
– Venezuelan talous on todella kuralla. 80 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja ihmiset jopa näkevät nälkää. Totta kai Chavezilla on iso vastuu tässä kriisissä.
– Terveyshuoltokaan ei toimi kunnolla ja voi kai sanoa että "hyperinflaatio" laukkaa.
Wigell ei usko Venezuelan toipuvan ahdingosta kovinkaan pian.
– Ei ole mitään näkymiä siitä, että saataisiin talous kasvamaan. Voidaan puhua jo humanitaarisesta kriisistä.
Chavezin manttelinperijä
Venezuelan nykyinen presidentti Nicolas Maduro valittiin tehtäväänsä niukasti vuonna 2013 Chavezin jälkeen, ja jatkoi nyt epäonnistuneeksi luonnehdittua politiikkaa. Sukellusta on tosin myös edesauttanut kehno öljykauppa.
Talousongelmien kasautuessa väkivalta on lisääntynyt ja kansa käynyt kärsimättömäksi. Maduron puolue hävisi vuoden 2015 parlamenttivaalit ja presidentti syytti tappiostaan Yhdysvaltoja. Hänen oma valtakautensa jatkuu vuoteen 2019.
Nyt presidentti kahmii valtaa, joka kuuluisi parlamentissa enemmistönä olevalle oppositiolle.
– Oppositiolta yritetään riisua sen valta kokonaan. Hehän kontrolloivat maan parlamenttia ja tätä parlamenttia nyt yritetään mitätöidä, selvittää Wigell.
– Ei heillä nyt ole enää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kaduille osoittamaan mieltä ja tällä he pyrkivät nyt tietenkin käymään tätä valtakamppailua. Mutta aika heikoista asemista.
Vastavalittu edustajisto on lojaali presidentille, samoin tuore valtionsyyttäjä Tarek Saab.
– Tämä uusi valtionsyyttäjähän on erittäin läheinen presidentti Maduron tukija, ollut hyvin läheinen myös Chavezin aikana, toiminut kuvernöörinä ja on sosialistipuolueessa tällainen pitkän linjan poliitikko. Hänestä tulee tällainen kumileimasin, arvioi Wigell.
Luisa Ortegan erottaminen kielii hallituksen linjan kovenemisesta.
– Olen aikasemmin ehkä tulkinnut sen niin, että Luisa Ortegalla on hallituksen sisällä myös tukijansa. Hänet olisi muuten erotettu jo aikaisemmin.
Eronsa hetkellä Ortega suomi Maduroa kovin sanoin, syyttäen tätä diktatuurin luomisesta.
– Hän on ollut aika kova kriitikko tässä jo puolen vuoden ajan, Wigell kuvailee.
– Hänen erottamisensa kielii siitä, että nyt taidetaan ottaa vielä kovemmat otteet käyttöön. Otetaan uusi syyttäjä, joka sitten antaa tukensa näille uusille ja vielä kovemmille toimille.
– Voisi kuvitella, että ainakin tämä kriisi nyt kärjistyy entisestään ja tulee entistä enemmän väkivaltaisuuksia.
Armeija vielä kysymysmerkki
Oppositiolla ei ole juurikaan aseita, Madurolla on. Toisaalta se saattaa ehkäistä täyden sisällissodan syntymisen. Sen sijaan pienet iskut hallituksen kohteisiin ovat nyt opposition arsenaalissa.
Presidentti hallitsee asejoukkoja ja armeija on avainroolissa.
– Jos kriisi nyt kärjistyy ja syttyy tällaisia isojakin levottomuuksia, ja joudutaan ottamaan armeijakin tukahduttamaan levottomuuksia ja mielenosoituksia, niin ei ole ihan selvää lähteekö armeija tätä tekemään.
– Maduro on pyrkinyt vähän siihen, että ei tarvitsisi ottaa armeijaa käyttöön. Hänellä on tällaisia paramilitaareja joukkoja mitä hän on aseistanut ja hänellä on myös kansalliskaarti, jota hän on käyttänyt mielenosoitusten tukahduttamiseen.
Toisaalta armeijan johto on korruptoitunutta ja kaapannut itselleen huumekaupan, sekä nyt myös elintarvikejakelun.
– Armeijalle on edullista olla hallitusrintaman puolella. Kenraalit kontrolloivat huumekauppaa ja myös tätä ruokajakelua, mistä he hyötyvät aika paljonkin. Heillä on intressi pitää hallitus koossa ja niin, että Maduro ei kaadu.
Pakotepolitiikalla neuvotteluihin
Venezuelan presidentin itsevaltaiset otteet on tuomittu laajalti ympäri maailmaa. Etelä-Amerikan valtioiden kauppavyöhykkeen Mercosurin jäsenvaltiot reagoivat Maduron toimiin erottamalla Venezuelan järjestöstä demokratiapulan vuoksi.
Tutkijan mukaan kriisin ratkaisulle ulkomainen tuki voisi tehdä hyvää.
– Kyllä ulkopuoliset voivat asiaan vaikuttaa. Nyt täytyisi pyrkiä siihen, että saataisiin neuvottelut käyntiin. Hallitus ei ole yhtenäinen hallitus. Hallitusrintamakaan ei ole yhtenäinen, vaan siellä on säröjä ja sisäisiä jännitteitä.
Nyt pitäisi siis päästä raivaamaan tietä opposition ja hallinnon pehmeämmän linjan välille. Mutta miten? Tutkija ottaisi avuksi pakotteet.
– Tähän liittyy myös se, että täytyisi myös asettaa kovempia pakotteitakin. EU:n pitäisi tulla mukaan tähän pakoterintamaan nyt ja asettaa siihen kovemman linjan edustajien pakotteita, kun taas sitten pyritään saamaan samalla aikaiseksi pehmeämmän linjan edustajien kanssa neuvottelut, Wigell sanoo.
Kansa kituuttaa tällä välin ruokaa odotellen. Taloudellinen hätätila julistettiin Venezuelaan viime vuoden tammikuussa.
Wigellin haastattelu kokonaisuudessaan videolla tekstin yläpuolella.