Suomi pyrkii viemään puheenjohtajakaudellaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta niin pitkälle kuin mahdollista, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Uudistus kytkeytyy myös keskusteluun EU:n tulevasta rahoituskehyksestä, jossa maatalousrahoja on esitetty leikkauslistalle.
– Emme pääse siinä (maatalouspolitiikan uudistuksessa) pitkälle, jos me emme saa kehyksistä selvyyttä, Leppä sanoi tiistaina ministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Maatalousrahojen kohtalo on Suomelle perinteisesti tärkeä kysymys, sillä ne muodostavat suurimman osan Suomen saamista EU-rahoista.
EU-maat yrittävät löytää yhteisymmärrystä rahoista syksyllä. Lepän mukaan vaikea kysymys on erityisesti maaseudun kehittämisrahoihin ehdotetut leikkaukset, mutta Suomi ei ole yksin huolen kanssa, vaan rahoituksen taso on herättänyt monissa muissakin jäsenmaissa aika paljon kysymyksiä.
Leppä korostaa, että maatalouteen kohdistuvien vaatimusten on oltava tasapainossa rahoituksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeri ei kuitenkaan halunnut kommentoida tarkemmin sitä, millä tavoin Suomi puolustaa kantaansa maatalousrahoista.
– Pääministeri vastaa tästä, ja sen vuoksi en mene hänen tontilleen. Mutta suomalaisittain ajateltuna maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitukseen esitetyt leikkaukset eivät käy. Ne ovat asia, joka on meille todella kipeä, Leppä muotoilee.
Ruokaviraston keväällä julkaisemien tilastojen mukaan Suomessa maksettiin maataloustukia viime vuonna noin 2 miljardia euroa, josta viljelijätukien osuus oli 1,7 miljardia euroa. Näistä EU:n maksama osuus oli lähes 888 miljoonaa euroa ja kansallisen tuen 1,13 miljardia euroa.