Mainos

Ministeri arvioi: EU:n maatalousrahoihin esitetyt leikkaukset ovat Suomelle kipeä kysymys

Suomi pyrkii viemään puheenjohtajakaudellaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta niin pitkälle kuin mahdollista, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Uudistus kytkeytyy myös keskusteluun EU:n tulevasta rahoituskehyksestä, jossa maatalousrahoja on esitetty leikkauslistalle.

– Emme pääse siinä (maatalouspolitiikan uudistuksessa) pitkälle, jos me emme saa kehyksistä selvyyttä, Leppä sanoi tiistaina ministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Maatalousrahojen kohtalo on Suomelle perinteisesti tärkeä kysymys, sillä ne muodostavat suurimman osan Suomen saamista EU-rahoista.

EU-maat yrittävät löytää yhteisymmärrystä rahoista syksyllä. Lepän mukaan vaikea kysymys on erityisesti maaseudun kehittämisrahoihin ehdotetut leikkaukset, mutta Suomi ei ole yksin huolen kanssa, vaan rahoituksen taso on herättänyt monissa muissakin jäsenmaissa aika paljon kysymyksiä.

Leppä korostaa, että maatalouteen kohdistuvien vaatimusten on oltava tasapainossa rahoituksen kanssa. Maa- ja metsätalousministeri ei kuitenkaan halunnut kommentoida tarkemmin sitä, millä tavoin Suomi puolustaa kantaansa maatalousrahoista.

– Pääministeri vastaa tästä, ja sen vuoksi en mene hänen tontilleen. Mutta suomalaisittain ajateltuna maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitukseen esitetyt leikkaukset eivät käy. Ne ovat asia, joka on meille todella kipeä, Leppä muotoilee.

Ruokaviraston keväällä julkaisemien tilastojen mukaan Suomessa maksettiin maataloustukia viime vuonna noin 2 miljardia euroa, josta viljelijätukien osuus oli 1,7 miljardia euroa. Näistä EU:n maksama osuus oli lähes 888 miljoonaa euroa ja kansallisen tuen 1,13 miljardia euroa.

Ministeri Leppä keräsi maataloustukia 116 000 euroa. Lisäksi hänen puolisonsa sai tukia vajaat 14 000 euroa.

Kalastuskiintiöistä sopiminen erityisen vaikeaa

Suomen puheenjohtajakauden aikana neuvotellaan tiiviisti ensi vuoden kalastuskiintiöistä. Ministeri Lepän mukaan Suomen lähtökohtana on koko ajan ollut kestävien kalastuskiintiöiden tuominen koko EU:n alueelle.

Maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikön päällikkö Risto Lampinen kertoo, että tänä vuonna kalastuskiintiöistä sopiminen on erityisen vaikeaa, koska EU on yhteisessä kalastuspolitiikassaan sitoutunut siihen, että kalakantojen hyödyntämisessä saavutettaisiin kestävän enimmäistuoton taso viimeistään ensi vuonna.

Kestävällä enimmäistuotolla tarkoitetaan suurinta pitkän aikavälin saalista. Näin EU pyrkii ehkäisemään kalakantojen romahtamista.

Kalastusneuvotteluissa seurataan tarkkaan myös Britannian EU-eroa, ja Lampisen mukaan suuri merkitys onkin sillä, toteutuuko brexit lokakuun lopussa.

– Se vaikuttaa todella paljon kalastuskiintiöratkaisuihimme, Lampinen sanoo. 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja