Bellingcat-ryhmän suomalainen alkuperäisjäsen, Veli-Pekka Kivimäki kuvailee MH17-matkustajakoneen alasampumisen olleen monin tavoin käänteentekevä. Se osoitti kuinka laajasti jopa sotilaskaluston liikkeitä voidaan selvittää pelkkien julkisten lähteiden ja sosiaalisen median kautta.
Myöhemmin samoja keinoja on hyödynnetty muun muassa Sergei Skripaliin kohdistuneen hermomyrkkyiskun tutkinnassa Salisburyssa.
Bellingcatin tarina on kuin Hollywoodin agenttitarinoista: Kansainvälisten rikosmysteerien selvittäjät ovat itseoppineita yksityishenkilöitä, jotka tonkivat vapaa-ajallaan sotarikoksia ja salamurhia vapaaehtoistoimintana.
Bellingcat-ryhmän kautta Veli-Pekka Kivimäki on itse ollut mukana muun muassa MH17-matkustajakoneen alasampumisen selvittelyssä. Hän on myös kirjoittanut esipuheen Eliot Higginsin kirjaan "Me olemme Bellingcat - tiedustelupalvelu verkossa".
– Kyllähän se aika huikeata on, että jopa Venäjän kaltaisesta maasta, jota pidämme aika suljettuna yhteiskuntana, löytyy tällaisia tietovarantoja, joista löydetään vastauksia tällaisiin kysymyksiin, Veli-Pekka Kivimäki toteaa.
Lue myös: Näin pyydystimme Skripalin myrkyttäjät – ja muita uskomattomia agenttitarinoita Bellingcatin saavutuksista
Buk-ohjuslavetin matka Venäjältä Ukrainaan
Kivimäki on yksi Bellingcat-verkoston alkuperäisjäsenistä. Hän päätyi mukaan kiinnostuttuaan Ukrainan kriisistä ja seurasi sitä muun muassa Twitterin kautta.
– Se lähti omasta uutishulluudesta, kun tuli seurattua näitä Ukrainan tapahtumia ja kuohuntaa lähtien vuodesta 2013. Kun tilanne muuttui sotilaalliseksi konfliktiksi, aloin kiinnostua myös siitä, kuinka paljon sieltä alkoi tulla kuvamateriaalia taistelukentiltä. Siinä pääsi katsomaan ikäänkuin uutisen taakse, mitä siellä tapahtuu ihan taisteluiden tasolla, Kivimäki kuvailee.
Kivimäki päätyi verkossa yhteen muiden samanmielisten kanssa. Heidän selvitystyönsä tuotti myöhemmin ratkaisevan tärkeitä paljastuksia MH17-koneen alasampumisen tutkinnassa.
Kone ammuttiin alas 17. heinäkuuta 2014 Itä-Ukrainassa. Alun hämmennyksen jälkeen alkoi näyttää siltä, että kone on ilmeisesti ammuttu venäläisellä Buk-ohjuksella. Venäjä tietenkin kiisti.
Lue myös: Venäjä vetäytyi MH17-lentoa koskevista neuvotteluista
– Kuukausia alasampumisen jälkeen alkoi löytyä havaintoja tästä yhdestä tietystä ohjuslavetista, joka oli havaittu jo Venäjän puolella. Yksityiset ihmiset, tavalliset jalankulkijat, olivat nähneet tämän kyseisen ohjuslavetin, kuvanneet sen ja laittaneet kuvat verkkoon.
– Nämä olivat kaikki löydettävissä ja yhdistettävissä. Näin alkoi muodostua kuva siitä, millaisen reitin tämä ohjuslavetti on kulkenut Venäjällä ennen kuin se on kulkeutunut rajan yli Ukrainaan, Kivimäki kuvailee.
Jopa sotilassalaisuuksia vaikea pitää täysin salassa
Kivimäen mukaan tapaus onkin todiste siitä, kuinka paljon tietoa sosiaaliseen mediaan nykyään päätyy – niin paljon, että jopa sotilassalaisuuksia on yhä vaikeampi pitää täysin salassa.
– Tässä on sosiaalisen median voittokulku kiinteästi taustalla. Maailman väestöstä melkein puolet on kiinni sosiaalisessa mediassa. Melkein kaksi kolmasosaa on internetin käyttäjiä, joten informaatiomäärätkin ovat valtavia – emmekä me aina edes hoksaa, mihin kaikkeen sitä informaatiota voidaan käyttää. Tässä tuleekin nyt esiin se Bellingcatin kekseliäisyys, miten tämäntyyppisiä lähteitä voidaan hyödyntää tällaisissakin tapauksissa, Kivimäki kuvailee.
Kivimäki kokee, että nimenomaan MH17-koneen tutkinta on ollut hänen Bellingcat-toimintansa merkityksellisin kokemus.
– Siinä luotiin sitä perustaa johon Bellingcatin brändi nyt rakentuu. Siinä tehtiin pitkäjänteistä työtä, joka oli useamman vuoden syväluotaus siihen mitä siellä oli tapahtunut. Sen päälle on myöhemmin rakennettu paljon niitä muita tapauksia mitä Bellingcat on tutkinut. Se on mahdollistanut pääsyn yhteyteen monen mediatalon kanssa ja yhteistyöhön niiden kanssa.
(Haastateltava ja haastattelija eivät ole sukua toisilleen.)