Hollantilainen tuomioistuin tuomitsi kolme elinkautiseen malesialaiskoneen alasampumisesta – yksi vapautettiin

Tuomioistuin määräsi syytetyt poissaolevina elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Oikeuden mukaan tuomituilla oli tärkeä rooli murhenäytelmän mahdollistamisessa, vaikka yksikään heistä ei suoraan antanut määräystä koneen pudottamisesta tai laukaissut kohtalokasta Buk-ohjusta.

Malaysia Airlinesin lento oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin, kun se ammuttiin alas. Kaikki Boeing 777 -koneessa olleet 298 ihmistä kuolivat.

–  Tuomioistuin pitää toteen näytettyjä syytteitä niin vakavina, että sen mukaan vain ankarin mahdollinen vankeustuomio on mahdollinen rangaistus, oikeuden puheenjohtaja Hendrik Steenhuis sanoi yhteensä noin kaksi tuntia kestäneen tuomionluvun loppupuolella..

Malesialaiskoneen tuhoa käsiteltiin oikeudessa Hollannissa, koska kone lähti sieltä ja kaksi kolmasosaa uhreista oli hollantilaisia.

Tuomioistuin: Venäjän ja Ukrainan välillä oli sota jo kesällä 2014

Tuomioistuimen mukaan lento MH17 ammuttiin alas Venäjän asevoimille kuuluneella Buk-ilmatorjuntaohjuksella. Ohjus laukaistiin Itä-Ukrainassa Venäjän hallinnassa olleelta niin kutsutun Donetskin kansantasavallan alueelta.

Tuomioistuin myös totesi, että tapahtumahetkellä Ukrainan alueella oli käynnissä Venäjän ja Ukrainan välinen kansainvälinen aseellinen konflikti.

Tuomioistuimen mukaan Buk-ohjuslavetin miehistö luuli todennäköisesti ampuvansa sotilaskohdetta. Tällä ei ole kuitenkaan merkitystä tuomioiden kannalta, koska syytetyt eivät ole tunnustaneet olevansa järjestäytyneitä taistelijoita Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Näin ollen heillä ei olisi ollut oikeutta ampua alas sen paremmin sotilas- kuin siviilikonettakaan.

Oikeuden mukaan ohjuksen laukaisupaikka sijaitsi Itä-Ukrainassa niin kutsutun Donetskin kansantasavallan alueella, joka oli Venäjän hallinnassa. Venäjä ei ole tätä myöntänyt, kuten ei myöskään sitä, että se olisi jotenkin ollut sodan osapuoli.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi korosti tuoreeltaan sen tärkeyttä, että MH17:n kohtalosta on nyt annettu ensimmäiset tuomiot.

– On tärkeää pitää myös johtajat tilivelvollisina, koska koskemattomuuden tunne johtaa uusiin rikoksiin. Meidän täytyy hälventää tällainen harha, Zelenskyi tviittasi.

Tutkinta Suomessa aiheutti kohun

MH17-oikeudenkäynti alkoi vuonna 2020 lähellä Amsterdamin Schipholin lentokenttää. Tutkimukset tapauksen tiimoilta ovat kuitenkin jatkuneet jo huomattavasti pidempään.

MH17-tutkimukset aiheuttivat kohun Suomessa syksyllä 2016. Tuolloin kävi ilmi, että Suomessa oli tehty salaa ohjuksen koeräjäytys vuotta aiemmin, mutta että Suomi ei ollut vielä suostunut luovuttamaan tutkimusmateriaalia JIT:n käyttöön.

Ongelmia aiheutti tasapainoilu asekauppaan liittyvien salassapitomääräysten ja kansainvälistä huomiota saaneen rikoksen ratkaisemisessa avustamisen välillä. Suomi oli ostanut nyt jo käytöstä poistetun Buk-ohjusjärjestelmän Venäjältä 1990-luvulla.

Asiaa selittämään joutui myös presidentti Sauli Niinistö. Lopulta alkuvuodesta 2017 kerrottiin, että Hollantiin oli toimitettu kaikki sieltä pyydetty materiaali. Sittemmin paljastui myös, että räjäytyksistä Suomessa kuvattu materiaali ei ollut käyttökelpoista ja lisäräjäytyksiä tehtiin Ukrainassa.

Tuomioiden julistamista on saapunut seuramaan paikan päälle suuri määrä kuolonuhrien omaisia. Monet heistä vierailivat myös MH17:n muistomerkillä Vijfhuizenin kaupungissa.

– Jos syytetyt todetaan syyllisiksi, kansainvälisen yhteisön pitäisi jäljittää heidät, sanoi tyttärensä, poikansa ja appivanhempansa alasampumisessa menettänyt Evert van Zijtveld AFP:lle.

Lue myös: Bellingcat selvitti venäläisryhmän, joka reititti tuhoisia ohjuksia Ukrainaan – yksi iskuja ohjailleista chattaili samalla prostituoidun kanssa