Kyse on palapelistä, kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti. Kaikki palat eivät ole tallessa, mutta vajaan kahden viikon kuluttua julkistettavan loppuraportin pitäisi antaa mahdollisimman täydellinen kuva lennon MH17 viimeisistä hetkistä.
Malaysian Airlines -yhtiön matkustajakone putosi itäisessä Ukrainassa 17. heinäkuuta viime vuonna. Kaikki 298 koneessa ollutta saivat surmansa. Alustavan raportin mukaan koneeseen osui lukuisia kovaa vauhtia liikkuneita kohteita, todennäköisesti sirpaleita venäläisvalmisteisesta Buk-ilmatorjuntaohjuksesta.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Ismo Aaltonen muistuttaa, että Hollannissa 13. lokakuuta julkaistava selvitys on nimenomaan turvallisuustutkintaa. Jos jotain ei ole kyetty selvittämään, se myös todetaan suoraan.
– Ei siellä mitään spekulointeja ole, vaan faktaa ja analyysiä, Aaltonen vakuuttaa.
Onnettomuustutkinta ei ota kantaa kysymykseen syyllisyydestä. Sitä varten on käynnissä Hollannin poliisin johtama rikostutkinta, jonka tuloksia saatetaan joutua odottamaan ensi vuoden alkuun saakka.
– Syyttäjä on todennut heidän olevan luottavaisia sen suhteen, että syytteitä saadaan aikaiseksi, kertoo MH17-tapausta kansalaisjournalistisen Bellingcat-ryhmän riveissä tutkinut Veli-Pekka Kivimäki.
Ukraina siirsi tutkinnan Hollannille
– Malaysia Airlinesin kone ammuttiin alas 17. heinäkuuta 2014 Itä-Ukrainassa Donetskin alueella.
– Reittilento MH17 oli matkalla Amsterdamista Kuala Lumpuriin.
– Koneen miehistö ja matkustajat, yhteensä 298, kuolivat. Kaksi kolmasosaa uhreista oli hollantilaisia.
– Tapauksen tutkintavastuu olisi kuulunut Ukrainalle, mutta maa sopi tutkinnan siirtämisestä Hollannille.
– Vuosi sitten julkistetun alustavan raportin mukaan kone putosi alas, kun siihen osui useita kovaa vauhtia kiitäneitä esineitä.
– 13. lokakuuta julkistettavassa loppuraportissa ei oteta kantaa siihen, mikä taho mahdollisesti pudotti koneen, vaan tutkitaan ainoastaan putoamisen syytä.
– Syyllisyyttä selvittää Hollannin poliisin johtama monikansallinen JIT-ryhmä, joka julkistaa tuloksensa myöhemmin.
– Venäjä esti heinäkuussa YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä kansainvälisen erityistuomioistuimen perustamisen selvittämään tapausta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Andras Racz ei odota teknisestä tutkinnasta mullistavaa uutta. Hänen mukaansa on jo lähes varmaa, että kyseessä oli tapaus, josta löytyy useita esimerkkejä sotahistoriasta: puutteellinen kohteen tunnistus.
– Separatistit luulivat kohteen olevan ukrainalainen sotilaskuljetuskone, eikä heille todennäköisesti tullut mieleen, että he voisivat osua siviilimatkustajakoneeseen, Racz sanoo.
Turvallisuusoppia vastaisen varalle
Tutkijoilla on ilmeisesti hallussaan koneeseen osuneita sirpaleita, joiden hylkyyn tekemistä jäljistä voidaan päätellä paljon. Vaikka syyllistä ei tekstissä nimetä, asiantuntijat pitävät mahdollisena, että syyllisyydestä voi päätellä paljon rivien välistä.
– Onnettomuustutkinta on käytännössä kasannut koneen uudelleen niistä palasista, mitä heillä on ollut käytössä, Kivimäki kertoo.
Aaltosen hollantilaiset kollegat ovat olleen viime aikoina kiireisiä raportin viimeistelyssä. Korkealla ilmassa hajonneen koneen onnettomuus on työläs tutkittava, koska tutkittava alue on niin laaja.
– Tässä ovat vielä lisämausteena nämä vaikeudet paikan päällä, Aaltonen viittaa Itä-Ukrainan sotatoimiin.
Turvallisuustutkinnan tärkein tavoite on Aaltosen mukaan aina selvittää, miten vastaavalta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä. Koska matkustajakone ei lähtökohtaisesti mahda ilmatorjuntaohjukselle mitään, kyse on vahvasti ennaltaehkäisystä: miten määritellään vaaralliset alueet ja turvaetäisyydet sekä miten tieto välittyy lennonjohdoille ja koneille.
– Olihan tässäkin minimilentokorkeus, jonka yläpuolella kone lensi, mutta se ei riittänyt turvaamaan sitä, Aaltonen huomauttaa.
Racz muistuttaa myös tutkinnan henkisestä merkityksestä.
– Hollannin hallituksella on moraalinen velvollisuus kertoa uhrien omaisille, mitä näille tapahtui. Jokainen hallitus toimisi niin.