Vakuutusyhtiön tekemässä kyselyssä selvitettiin autoilijoiden musiikin kuuntelua ajaessa.
40 prosenttia vakuutusyhtiö LähiTapiolan kyselyn vastaajista kertoi säätävänsä musiikkia kovemmalle, jos ajaessa väsyttää.
Keskittymistä vaativissa tilanteissa, esimerkiksi etsiessään määränpäätä vieraassa paikassa, 75 prosenttia autoilijoista kertoi laittavansa musiikin hiljemmalle tai kokonaan pois. Noin 10 prosenttia autoilijoista valitsee musiikkia rauhoittuakseen ratissa. Tutkijan mukaan parasta voi olla kuunnella mieluisaa musiikkia, joka pitää mielialan virkeänä, mutta joka ei kiihdytä liikaa.
Kyselytutkimus tehtiin yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Suunnannäyttäjät-asiakaspaneelin kanssa. Asiakaspaneelissa kyselyyn musiikin ja ajamisen yhteydestä vastasi 322 autoilijaa, joista lähes kaikki, 97 prosenttia, kertoivat kuuntelevansa musiikkia ajaessaan. Ylivoimaisesti suosituimmat musiikinlajit ovat pop, suomipop ja iskelmä.
Kyselyn perusteella musiikki saattaa vaikuttaa kaasujalkaan. Vastaajista 12 prosenttia arvioi ajavansa musiikin vuoksi nopeammin.
– Parasta ajamiseen on sellainen musiikki, josta itse pitää ja joka auttaa keskittymään. Jos musiikki on ikään kuin liian hyvää, keskittyminen voi herpaantua sen takia, koska jää fiilistelemään sitä liikaa. Toisaalta musiikki ei saisi ärsyttää liikaa. Tutkimustuloksista voi huomata, että sen lisäksi että musiikista tulee hyvälle tuulelle, sillä on myös rauhoittava vaikutus. Jos on kuski hermostunut tai epävarma, niin ehkä rauhallisemman musiikin kuunteleminen voisi siis helpottaa jännitystä tai tieraivoa, arvioi filosofian tohtori ja musiikintutkija Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta.
Vireystilan ja ajosuorituksen välillä vahva yhteys
Musiikin ja autolla ajamisen yhteydestä on tehty paljon tieteellistä tutkimusta niin psykologian kuin kognitiotieteenkin piirissä. Niissä on havaittu, että musiikilla on ajamiseen sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Parhaimmillaan musiikki rauhoittaa ajajan mieltä ja vähentää tieraivoa. Se auttaa keskittymään sekä pysymään vireänä.
Musiikin on havaittu parantavan ajosuoritusta erityisesti, kun ajamisen vaatimat tehtävät ovat yksinkertaisia ja moneen kertaan toistuneita.
Tästä esimerkkinä voi pitää vaikkapa jokapäiväistä työmatkaa. Musiikki saattaa kuitenkin heikentää ajosuoritusta, jos tehtävä on vaativa. Tämä selittäisi sitä, miksi niin moni laskee radionsa volyymitasoa joutuessaan taskuparkkeeraamaan.
Musiikin kuuntelun ja ajoturvallisuuden yhteydestä ei ole tutkimuksista selvää näyttöä, mutta musiikilla voi olla merkitystä ajamiseen.
– Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ennen kaikkea mahdollinen vaikutus liittyisi musiikin vireystilaa nostavaan vaikutukseen. Vireystilan ja ajosuorituksen välillä on havaittu vahva yhteys, samoin väsymyksen ja kolaririskin. Lisäksi on havaittu, että aggressiivinen musiikki saattaa lisätä aggressiivista ajokäyttäytymistä, sanoo filosofian tohtori, kognitiotieteilijä Tuomo Kujala Jyväskylän yliopistosta.
– Kuljettajan ajokokemus on yksi mahdollinen lisämuuttuja. Kun aloittelee autolla ajamista, niin periaatteessa mikä tahansa ylimääräinen ärsyke voi olla liikaa, Kujala sanoo.
Suunnannäyttäjät-kyselyssä kysyttiin myös, miten vastaajat säätävät musiikkia autossa. Yli puolet kertoi käyttävänsä ratin säätimiä. Yli kolmannes kuitenkin vastasi käyttävänsä keskusyksikköä.
Turvallisuuden kannalta ratin säätimien käyttö on ehdottomasti suositeltavampaa, sillä katseen kääntäminen tiestä ja huomion siirtyminen ajamisesta musiikin säätämiseen voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita.
Kyselyssä reilu kolmannes vastaajista kertoi joutuneensa viimeisten kahden vuoden aikana vaaratilanteeseen liikenteessä kerran tai kahdesti. Yli 6 prosenttia vastaajista ilmoitti joutuneensa kahden vuoden kuluessa vaaratilanteeseen neljä kertaa tai jopa useammin. Musiikin osuutta näihin ei kysytty.