Henkilöautoon napattua miestä puukotettiin lukuisia kertoja autossa. Keskellä tietä autosta ulos päässyt uhri jäi virumaan paikalle ja selvisi täpärästi.
Turussa tapahtui viime marraskuussa väkivallanteko, jossa 1970-luvulla syntynyt mies selvisi onnen ansiosta kuolemalta.
Mies oli tekemisissä alamaailman toimijoiden kanssa ja oli saanut tuttavaltaan viestin, jonka perusteella hänelle oltiin myymässä peukkuna tunnettua alfa-PVP-huumausainetta.
– Nyt olisi hyvää peupeu, viesti kuului.
Lue myös: Jätevesitutkimus paljasti: "Peukun" käyttö jyrkässä kasvussa
Raju väkivallanteko tallentui kameraan
Viestittelyn myötä sovitun tapaamisen alettua samaiseen paikkaan saapui kuitenkin välittömästi kolmen hengen autokunta. Autosta ulos tullut mies löi uhria käsiaseella päähän ja ohjasi auton takapenkille.
Auton lähdettyä liikkeelle autossa syntyi väkivaltatilanne, jonka seuraukset tallentuivat valvontakameraan.
Uhria puukotettiin ainakin kuusi kertaa pään, kaulan ja käsien alueelle. Liikennevaloissa ollut auto heilui takaovi auki roikkuen uhrin yrittäessä päästä pakoon hyökkäystä.
Lopulta uhri pääsi pakoon autosta. Tapahtumia todisti ohi ajanut silminnäkijä.
– Hän oli nähnyt, että käsi, jossa oli jonkinlainen metallinen esine, iski voimakkaasti pään ja kaulan alueelle. Uhrilla oli ollut toinen käsi maassa ja hän huitoi ylöspäin toisella kädellä suojakseen, silminnäkijän kertomusta kerrattiin tuomiossa.
Lue myös: Hätänumeroon voi tehdä hätäilmoituksen myös tekstiviestillä
Hengissä todella hyvän tuurin ja avun ansiosta
Auto ajoi tämän jälkeen pois paikalta, ja pahoin verta vuotava uhri siirtyi omin jaloin jalkakäytävälle. Paikalle tulleet sivulliset antoivat hänelle ensiapua.
Mies oli saanut vakavat vammat.
Tuomiossa kerrotaan, että puukoniskuista kaksi on osunut syvälle kaulan alueelle siten, että kumpikin niistä olisi yksinkin voinut olla kuolettava. Vain sattumalta suuret valtimot olivat säilyneet vahingoittumattomina.
– Menehtymisen olikin estänyt ainoastaan todella hyvä tuuri sekä välitön ensiapu, tuomiossa todetaan.
Lue myös: Ensiaputaitoja kannattaa opettaa jo päiväkoti-ikäiselle – näin niistä voi puhua pelottelematta
Oliko mies väijytetty tapettavaksi?
Oikeudessa puitiin sitä, oliko kyseessä suunniteltu väkivaltarikos ja jos oli, ketkä olivat suunnitelmasta tietoisia.
Miehelle huumeisiin viittaavan viestin lähettäneen miehen motiiveja pohdittiin, koska tämä oli pian uhrin kanssa yhteydessä olonsa jälkeen ollut yhteyksissä autolla paikalle saapuneisiin henkilöihin.
Tämä oli omiaan herättämään epäilykset osallisuudesta miehen väijyttämiseen.
Miehen hallusta ei myöskään kiinniotettaessa löytynyt huumetta, mikä lisäsi vaikutelmaa uhrin petkuttamisesta. Toki on mahdollista, että huumeesta oli ennen miehen kiinniottoa päästy eroon.
Oikeus kuitenkin totesi, ettei miehen kohdalta saatu riittävää näyttöä, että miehellä olisi ollut rooli suunnitelmassa vahingoittaa rikoksen uhriksi joutunutta miestä.
– Yksikään selvitetty konkreettinen seikka tai viestittelyn sisältö ei osoita, että [mies] olisi tiennyt tai edes pitänyt todennäköisenä sitä, että [uhriin] tultaisiin kohdistamaan väkivaltaa, tuomiossa todetaan.
Verityön motiivi jäi mysteeriksi
Uhri kuvaili tutustuneensa puukottajaan ystävänsä kautta ja luonnehti tätä vankilatutukseen.
Autossa oli uhrin mukaan puhuttu hänen olevan velkaa, mitä uhri ei kertomansa mukaan ollut. Hänen mukaansa autossa tapahtuneelle puukotukselle ei ollut syytä.
Uhri ilmaisi itse epäilevänsä, että oli tullut puukotetuksi, koska hän ei ollut vastannut päätekijän puheluihin.
Oikeus katsoi, että vaikka tapon yrityksessä oli piirteitä kostosta tai vastaavasta motiivista, oli teon alkamissyy ja motiivi jäänyt epäselväksi. Pikaistuksissa tehdyn rikoksen mahdollisuutta ei siksi pystytty täysin poissulkemaan.
– Teko on sisältänyt raakaa väkivaltaa ja ollut myös siinä mielessä julma, että sen uhri on pakotettu tilanteeseen, jossa tämän on ollut lähes mahdoton puolustautua tai paeta, tekoa arvoitiin.
Oikeudenkäynnissä syytettyjen puolelta esitettiin, että uhri olisi itse aloittanut väkivallanteon kääntöveistä käyttämällä.
Kertomus uhrin teräaseesta esitettiin vasta käräjäoikeudessa, eikä kyseisestä aseesta ollut poliisitutkinnassa tehty mitään havaintoja sen enempää tapahtumapaikalta kuin auton sisältäkään.
– Viimeksi mainittu seikka yksin tekee [pääepäillyn] hätävarjeluväitteen hataraksi, koska ei ole millään tavalla uskottavaa, että runsaasti verta vuotavan haavan saanut [uhri] olisi lähes kuoleman kielissä ollessaan onnistunut tai edes pyrkinyt kätkemään teräasetta, käräjäoikeuden ratkaisussa sanotaan.
Oikeus katsoi tapon yritykseksi
Oikeus katsoi lopulta, että teossa oli kyse tapon yrityksestä, mutta autossa olleet kaksi muuta miestä olivat syyllistyneet vain pahoinpitelyrikosta koskevaan avunantoon, koska ei ollut näyttöä näiden tietäneen tulevan väkivallan laatua.
Uhrin paikalle huumeita koskevalla viestillä kutsuneen ei katsottu syyllistyneen asiassa muuhun kuin huumausainerikokseen asunnossaan ja autossaan säilyttämien kokaiinin ja amfetamiinin osalta.
Puukotuksen tehnyt vuonna 1982 syntynyt Tuomas Jaakko Antero Koskinen tuomittiin tapon yrityksestä, ampuma-aserikoksesta, lievästä ampuma-aserikoksesta ja huumausainerikoksesta 4 vuoden 4 kuukauden vankeuteen.
Autoa ajanut 1980-luvulla syntynyt mies tuomittiin avunannosta törkeään pahoinpitelyyn 1 vuoden 6 kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Toinen, puukottamista auttanut 1970-luvulla syntynyt mies tuomittiin avunannosta törkeään pahoinpitelyyn sekä kahdesta ampuma-aserikoksesta 1 vuoden 11 kuukauden vankeuteen.
Puukotuksen uhri tuomittiin itse huumausainerikoksesta 80 päiväsakon rangaistukseen. Hänet määrättiin saamaan tekijöiltä 4000 euron kärsimyskorvaukset ja 6000 euron korvaukset kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Puukotuksen aiheuttamista useista arvista mies määrättiin saamaan 1500 euron korvaukset.
Tuomio ei ole lainvoimainen.