Australiassa annettiin lisää evakuointimääräyksiä maastopalojen vuoksi – viranomaisten mukaan lauantaista voi tulla kammottava päivä

Australian viikkoja kestäneissä maastopaloissa on toistaiseksi kuollut 18 ihmistä. Palot ovat tuhonneet toistatuhatta kotia ja käristäneet Tanskaa suuremman alueen.

Maastopalojen kuolonuhrien määrän pelätään nousevan. Victorian osavaltiossa ainakin 17 ihmistä on kateissa maastopalojen jäljiltä.

Palot ovat myös aiheuttaneet runsaita savuhaittoja.

Pääkaupunki Canberrassa on kärsitty tänään ja eilen merkittävän huonosta ilmanlaadusta palojen savujen vuoksi. Canberra Times -lehden mukaan pääkaupungin ilmanlaatu on jopa saasteista usein kärsiviä Kiinan Pekingiä ja Intian Delhiä huonompi.

Pelastajat kaipaisivat kipeästi vesisateita

Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo STT:lle, että Australian vaikeiden maastopalojen sammutustöiden kestoa on vaikea arvioida. Asiaan vaikuttaa muun muassa se, millaista maastoa alueella on.

–  Tilanne vaikuttaa todella vaikealta, kun on sekä kuumaa että tuulista. Vesisade helpottaisi nyt tilannetta todella paljon, hän sanoo.

Vesisateita ei ainakaan lähipäivinä ole luvassa. Lauantaina odotettavissa on jälleen paahtavan kuuma päivä.

Muun muassa Sydneyssä lämpötilojen odotetaan nousevan yli 30 asteen. Pääkaupunki Canberrassa lämpötilat taas voivat olla jopa yli 40 asteessa, kertoo Australian hallinnon sääpalvelu.

Maastopalojen sammutus voi viedä kuukausia

Koska Australiassa on parhaillaan käynnissä kesäkausi, maastopalojen sammutus voi viedä vielä jopa kuukausia, arvioi uutiskanava CNN. Tammi- ja helmikuussa on vielä oletettavasti luvassa hyvin kuumia lämpötiloja.

Telaranta arvioi, että palojen mittakaava on päässyt yllättämään viranomaiset, vaikka Australiassa yleisesti osataan varautua maastopaloihin.

–  Se on aiheuttanut haasteita niin kaluston kuin miehistön saatavuudessa.

Sammutustöihin on osallistunut lukuisia vapaaehtoisia pelastajia.

Paljon palokuormaa ja kuiva föhntuuli

Erikoistutkija Ari Venäläinen Ilmatieteen laitokselta arvioi, että Australian pahimpien palojen sijoittumiseen itärannikolle voi liittyä föhntuuli-ilmiö. Tämä lämmin ja kuiva tuuli syntyy, kun ilmavirtaus ylittää vuoriston ja menettää kosteutensa noustessaan vuoriston eturinteille.

–  Australian itärannikon edessä sisämaassa on tällainen vuoristo. Lisäksi ilma on jo valmiiksi lännestä saapuessaan melko kuivaa, kun se on ylittänyt mantereen keskiosan aavikot, Venäläinen toteaa.

Hänen mukaansa eräs tekijä suurpaloissa on se, millä alueilla on palavaa materiaalia.

–  Metsäisessä Itä-Australiassa tätä palokuormaa on runsaasti, kauempana sisämaassa puolestaan vähemmän.

Venäläinen ottaa kantaa myös siihen, voivatko Australian tämän hetken metsäpalot vielä mennä vuotuisen vaihtelun piikkiin, vai onko siirrytty normaalin vaihtelun piiristä poikkeuksellisiin oloihin.

–  Vaikka Australiassa on ollut joskus aiemminkin laajoja maastopaloja, kyllä loppuvuosi on silti poikennut saatujen tietojen perusteella normaalista säävaihtelusta. Kuivuudessa ollaan nyt siellä niin ääripäässä.

Venäläisen mukaan tämänhetkinen sää Australiassa on ilmastomuutoksen skenaarioiden mukaista.

Maastopalot lisääntyneet myös Suomessa

Viime vuonna uutistosikoissa kerrottiin monista eri maastopaloista ympäri maailmaa Kaliforniasta Siperiaan. Maastopalot ovat lisääntyneet myös Suomessa viime vuosina, SPEKin johtava asiantuntija Telaranta sanoo.

– Se voi olla sattumaa, mutta valistuneella arvauksella ilmastonmuutoksella voi olla myös vaikutusta maastopaloihin.

Telaranta arvioi, että pahimmassa tapauksessa Suomessa voitaisiin nähdä vastaavia maastopaloja kuin Ruotsissa kesällä 2018. Ne levisivät yli 21  000 hehtaarin alueelle ja aiheuttivat noin 900 miljoonan kruunun vahingot.

Suomessa on kuitenkin myös laajoilta paloilta suojaavia tekijöitä.

– Suomessa on aika kattava metsäautotieverkosto. Meillä on myös hyvä vapaaehtoisreservi pelastuslaitoksen tukena. Mutta jos ilmasto muuttuu, niin kyllä se lisää meilläkin tämäntyyppisten palojen riskiä.

Telaranta huomauttaa, että maastopalojen alkusyy on usein ihmisen oma toiminta. Uutiskanava ABC Australia on arvioinut, että Australiassa ainakin yksi palo on saanut alkunsa tupakantumpista. Yhden palon syttymissyynä arvioidaan taas olevan armeijan ampumisharjoitukset. CNN taas arvioi, että osa paloista on saanut alkunsa kuivaan maastoon osuneista salamoista.