Auer-jutun tuomarit palkittiin julkisuuden edistämisestä

Oikeudenkäynnit ovat lähtökohtaisesti julkisia muun muassa syytetyn oikeusturvan vuoksi.

Käräjäoikeus ymmärsi Anneli Auerin jutussa oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteen merkityksen, Oikeustoimittajat ry luettelee perusteluissaan. 

Syyttäjä vaati Ulvilan murhajutun uuden aineiston salaamista lähes kokonaisuudessaan, mutta käräjäoikeus torjui päätöksenteossaan syyttäjän haluamia ratkaisuja.

Lisäksi jutussa annettiin loppulausunnot pääosin julkisesti, vaikka kaikki osapuolet toivoivat niiden salaamista.

- Kyse on ollut erittäin poikkeuksellisesta oikeudenkäynnistä, jolla on merkittävä vaikutus kansalaisten oikeudenkäyttöä koskevaan luottamukseen, yhdistys toteaa.

Käräjäoikeuden tiedottaminen on ollut jatkuvaa ja luotettavaa, mikä on helpottanut toimittajien työtä.

Käräjäoikeus käsitteli Ulvilan murhajuttua elokuusta lokakuuhun laamanni Martti Juntikan johdolla. Lisäksi päätöksentekoon osallistuvat käräjätuomarit Annette Santamaa ja Väinö Ilveskoski. Käräjäsihteerinä toimi Tuija-Sisko Koski.

Tuomio asiassa annetaan 12. joulukuuta.

Vuoden salaaja opettaa poliiseja

Oikeustoimittajat myöntää vuosittain myös toisen palkinnon salailukulttuurin edistämisestä. Tällä kertaa Sumuverho-palkinnon saaja on poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja Satu Rantaeskola.

Oikeustoimittajien mukaan Rantaeskolan julkisuuskielteisyys näkyy mm. esityksistä, joita hän pitää esitutkinta-aineiston julkisuudesta.

- Asenne heijastuu myös Rantaeskolan tapaan tulkita lakia. Hänen esityksensä sisältää virheellisiä laintulkintoja.

Rantaeskola on todennut, että esitukinta-aineistoa koskee salassapito-olettama myös sen jälkeen, kun asian käsittely oikeudessa on alkanut tai jutusta on tehty päätös jättää syyte nostamatta tai lopettaa tutkinta. Tosiasiassa kuitenkin aineiston pitäisi tulla tällöin julkiseksi, ellei salassa pitämiselle ole erityistä, laissa säädettyä syytä.

Yhdistyksen mukaan Rantaeskolan julkisuuskielteisyys ja virheelliset laintulkinnat ovat levinneet laajalle poliisikunnan keskuuteen, sillä hän vastaa muun muassa tutkinnanjohtajien koulutuksesta.

- Asemansa perusteella hänellä on erityisen suuri vastuu siitä, että hänen välittämänsä tiedot ovat oikeita ja että ne vastaavat lainsäätäjän tahtoa.

Yliopettaja yllättyi kritiikistä

Satu Rantaeskola sanoo pitävänsä tulkintaerimielisyyksiä ja Oikeustoimittajat ry:n kantaa yllättävänä.

- Pidän viranomaisten toiminnan kehittämistä ja julkisuuslainsäädännön mukaan toimimista erittäin keskeisenä ja tärkeänä asiana.

Rantaeskola toteaa opettavansa julkisuusasioita lainsäädännön, lainvalmistelutöiden ja oikeuskäytännön mukaisesti. Hän huomauttaa toimivansa työtehtävissään virkavastuun alaisena, eikä hänellä ole mahdollisuutta perustaa opetustaan muihin oikeuslähteisiin.

- Asenteeni ei ole julkisuudelle kielteinen.

Julkisuuslain tarkoituksena on turvata oikeudenmukainen ja läpinäkyvä viranomaistoiminta sekä asianosaisten edut tasapuolisesti viranomaisten päätöksentekoprosessissa, Rantaeskola huomauttaa. 

-  Laki ei varsinaisesti koske yhdistysten toimintaa, mutta mikään ei estä niitä toteuttamasta samoja periaatteita omassa toiminnassaan. Tässä Oikeustoimittajat ry:n "oikeudenkäynnissä" ei ainakaan noudatettu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Pääsen puolustautumaan vain median kautta ja vasta päätöksenteon jälkeen. Onneksi Suomen oikeuslaitos ei toimi näin.

Oikeustoimittajat ry on yhdistys, johon kuuluu valtaosa suomalaisista rikos- ja oikeustoimittajista, mukaan lukien tämän jutun kirjoittaja.

Juttua päivitetty kello 16.20 Satu Rantaeskolan kommenteilla.