Syyttäjä luopui MTV:n toimittajan lähdesuojan murtamisyrityksestä

Rikostoimittaja Lehtisen oli määrä todistaa jutussa keskiviikkona, mutta se peruuntui.

Tapauksen taustalla on MTV:n 45 minuuttia -ohjelman juttu elokuussa 2012. Jutussa kerrottiin kuinka matkapuhelinten Imei-koodeja voidaan kopioida, eivätkä ne enää aina ole luotettavia puhelinten yksilöintiin.

Syyttäjien epäilyn mukaan Jari Aarnio olisi ollut jutun lähde. Heidän mukaansa Aarnion tarkoituksena olisi ollut avittaa tuohon aikaan käsitellyn hasistynnyrijutun syytettyjen puolustusta myös median kautta. Alkuperäisessä tynnyrijutussa puhelintiedot olivat keskeisessä roolissa ja syyttäjien mukaan Aarnio halusi horjuttaa niitä suojellakseen omaan huumeorganisaatiotaan.

Aarnio on tietysti kiistänyt tällaisen.

Tämän jutun lähteen syyttäjät halusivat tietää

29.8.12 - Kännyköiden koodikupla voi linkittää puhelimesi rikokseen

Rikostoimittaja Lehtistä kuulusteltiin esitutkinnassa, mutta hän ei kertonut lähdettään.

Oikeudenkäynnissä syyttäjät halusivat pakottaa Lehtisen kertomaan juttunsa alkuperän. Toimittajien lähdesuojaa ei voida murtaa poliisitutkinnassa kuin törkeissä rikoksissa tuomioistuimen avulla. Oikeudenkäynnissä näin voidaan tehdä jopa painostusvankeuden avulla, jos tutkittavana on riittävän vakava rikos.

Syytekirjelmässä syyttäjät olivat vaatineet oikeutta määräämään lähdesuojan murtamisesta.

Lähdesuoja

Lähdesuojan ajatuksena on se, että tiedotusvälineet voivat nostaa esiin yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ja samalla suojella niistä kertoneita. Esimerkiksi poliisitutkinnassa salassapitorikoksesta lähdesuojaa ei voi murtaa.

Lähtökohtana on se, että on tärkeämpää saada esiin yhteiskunnallisia ongelmia kuin selvittää niistä kertoneita henkilöitä.

Nyt jo edesmennyt asianajaja Matti Wuori kuvasi osuvasti aikanaan vuotoja ”demokratian voiteluöljyksi”.

Lehtisen asiamies, asianajaja Jussi Haara lähetti viime viikolla käräjäoikeuteen kirjelmän, jossa ilmoitettiin, ettei Lehtinen aio vastata kysymyksiin juttunsa lähteestä.

- Lähdesuojan merkitys toimittajan työssä sekä demokraattisessa ja avoimessa yhteiskunnassa ylipäänsä on äärimmäisen suuri eikä Lehtinen voi tästä perustavanlaatuisesta sananvapauden ydinedellytyksestä luopua missään olosuhteissa myöskään tuomioistuimessa, Haara kirjoitti.

- Tärkeiden ja yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden käsittely mediassa on monesti riippuvaista siitä, että uutislähteet voivat vapaasti kertoa tietojaan median edustajille. Toimittajat saavat työssään tarvitsemiaan tietoja monin eri tavoin ja monista erilaisista lähteistä, joiden pohjalta toimituksessa tehdään julkaisupäätökset itsenäisesti.

Haara huomautti myös, että Lehtisellä ei ole mitään tietoa Aarnion epäillyistä huumausainerikoksista.

- Todistajaksi nimetyn toimittaja Lehtisen rooli ja hänen mahdollisen todistajankertomuksensa merkitys asiakokonaisuudessa on täysin marginaalinen.

Voisi joutua syytteeseen 

Korkein oikeus itsekriminointisuojasta:

”Itsekriminointisuoja oikeuttaa rikoksesta epäillyn vaikenemaan ja olemaan vastaamatta kysymyksiin eikä hänellä ole velvollisuutta pysyä totuudessa esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä. Tämä oikeus voi ilmetä myös muussa asiassa kuin siinä, jossa hän on epäiltynä. Kaikilla on oikeus todistajana kuultaessa olla todistamatta itseään ja eräitä läheisiään vastaan.

Todistajan vaitiolo-oikeutta koskevan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 1 momentin mukaan todistaja saa kieltäytyä kertomasta seikkaa tai vastaamasta kysymykseen, jos hän ei voisi sitä tehdä saattamatta syytteen vaaraan itseään tai häneen tietyssä suhteessa olevia läheisiään. Tässä säännöksessä vaitiolo-oikeuden edellytykseksi ei ole asetettu todistajaan kohdistuvan rikosprosessin vireillä oloa tai muutakaan häneen kohdistuvaa viranomaismenettelyä, vaan riittävää on syytteen vaaraan joutuminen todistajana annetun kertomuksen johdosta.”

Asianajaja Haara vetosi myös itsekriminointisuojaan. Lehtinen voisi lähteensä paljastaessaan joutua itse syytteeseen avunannosta tai yllytyksestä salassapitorikokseen.

Itsekriminointisuoja tarkoittaa sitä, että ketään ei saa pakottaa tai painostaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Kenenkään ei tarvitse todistaa itseään vastaan.

Tämä korostui tapauksessa, koska Pekka Lehtinen aikanaan paljasti myös epäiltyjen rekisteriin tehdyn merkinnän Venäjän presidentistä Vladimir Putinista. Paljastus johti edelleen keskeneräiseen oikeudenkäyntiin rekisterikäytännöistä, mutta myös rikostutkintaan siitä kuka tiedon Putinista kertoi. Tämä tutkinta on yhä kesken.

- Mikäli hän joutuisi vastaamaan kysymyksiin siitä, mistä ja keneltä hänen uutisoinnissaan käyttämänsä tiedot ovat peräisin ja miten hän on tiedot saanut, hän asettaisi samalla itsensä potentiaalisesti syytteen vaaraan, Haara kirjoitti.

Haara ilmoitti, että Lehtinen kieltäytyisi todistamasta myös vedoten itsekriminointisuojaan.

Syyttäjä luopui

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ilmoitti maanantaina käräjäoikeudelle luopuvansa Lehtisen kuulemisesta.

- Toimittaja Pekka Lehtinen on vedonnut lähdesuojan ohella itsekriminointisuojaan. Todistajalle kuuluva itsekriminointisuoja, toisin kuin lähdesuoja, ei ole murrettavissa edes tapauksessa, jossa syyte koskee vakavaa rikosta, Kalske totesi.

- Sen vuoksi ja koska Aarnion väitetty televalvontatietojen epäluotettavuuden tarkoitushakuinen "markkinointi" eri tahoille eli tapahtumainkulku, josta Lehtinen olisi osaltaan todistanut, on jo esitetyn muun todistelun perusteella tullut riittävästi selvitetyksi, harkitsen oikeaksi luopua Lehtisen kuulemisesta todistajana asiassa. 

Aarnio-juttua puidaan tiistaina käräjäoikeudessa 65:ttä päivää.