Asuntokupla-sana on käynyt viime aikojen keskusteluissa tutuksi erityisesti pääkaupunkiseudulla. Talouden tulevaisuuteen ei oikein luoteta ja Suomen uskotaan pärjäävän eurokriisissä muita euromaita huonommin. Silti asuntokauppojen tekoa suunnitellaan enemmän kuin aikaisemmin, selvittää tuore tutkimus.
Yli puolet suomalaista on vankasti sitä mieltä, että pääkaupunkiseudun asuntokupla ei ole vain puhetta vaan tosiasia. Tämä selvisi LähiTapiolan tuoreesta Arjen Katsaus -tutkimuksesta.
– Suomalaiset ovat siinä mielessä oikeassa, että hehän tuntevat oman taloutensa parhaiten, toteaa apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvinen LähiTapiola Varainhoidosta.
Ekonomistin silmin hintakuplan kriteerit eivät täyty, mutta Järvinen on kuitenkin samaa mieltä siitä, että asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla korkealla.
– Kupla tarkoittaa yleensä suurta poikkeamaa jostakin, esimerkiksi palkkatulojen, rakennuskustannusten tai yleisen hintatason kehityksestä. Näin määriteltynä en voi sanoa, että pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla olisi kupla.
Vaikka asuntokauppojen teko pelottaa, asunnon ostamista tai vaihtamista harkitaan enemmän kuin syksyllä. Etenkin nuoret, pienituloiset ja korkeasti koulutetut ovat suunnitelleet asunnon ostamista. Nuoret ovatkin ainoa ryhmä, jonka ostovoima on parantunut viime kuukausina.
Tärkein asunnon ostoon vaikuttava asia on tietysti oma taloudellinen tilanne. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kokee taloudellisen tilanteensa pysyneen ennallaan viimeisen vuoden aikana. Järvinen arvelee ostohalukkuuden johtuvan muuttuvien elämäntilanteiden aiheuttamista tarpeista, joita suhdannevaihtelut eivät heilauta.
– Jos esimerkiksi kasvava perhe tarvitsee isomman asunnon, siihen eivät neliöhinnat vaikuta.
Eurokriisin uskotaan jatkuvan
Sen sijaan eurokriisin uskotaan vielä jatkuvan tai jopa pahenevan – Suomessa tilanne nähdään huonompana kuin muissa euromaissa. Myös usko omaan työllisyyteen on heikentynyt viime syksyyn verrattuna.
– Tähän liittyy paljon epävarmuustekijöitä eikä kenenkään työpaikka ole turvassa. Esimerkiksi teollisuuden rakennemuutos, kilpailukykyongelmat ja julkisen sektorin suuri koko viittaavat siihen, että monet joutuvat kouluttautumaan uudelle alalle tai harkitsemaan muita vaihtoehtoja, Jari Järvinen sanoo.
– Itse uskon, että suomalaisten ostovoiman kehitys on lähivuosina vaatimatonta. Meille on tulossa veronkorotuksia ja sovitut palkankorotukset ovat maltillisia. Samaan aikaan inflaatio kiihtyy keskimäärin puolentoista prosentin vauhtia.
Liika varovaisuus voi kostautua
Mitä kuluttajien sitten kannattaisi tehdä tässä tilanteessa? Vedetäänkö kukkaronnyörit tiukasti suppuun vai voiko tulevaisuuteen luottaa?
– Talous on ihmisten käyttäytymistä. Jos varovaisuus yleistyy, ei tehdä enää hankintoja vaan pikemminkin säästetään, se heijastuu ennen pitkää negatiivisesti koko talouden kasvuun, varoittaa pääekonomisti Jari Järvinen LähiTapiola Varainhoidosta.
– Esimerkiksi asuntokauppojen tekeminen on merkittävä asia, jota ei pidä miettiä pelkästään suhdanteiden mukaan. Kannattaa tehdä oma riskiarvio: miten käy, jos korot nousevat tai puoliso jää työttömäksi. Jos asunnon ostaminen tuntuu tämänkin jälkeen hyvältä ajatukselta, niin miksi ei.
(MTV LIFESTYLE – DESKI)