Asuntokupla-sana on käynyt viime aikojen keskusteluissa tutuksi erityisesti pääkaupunkiseudulla. Talouden tulevaisuuteen ei oikein luoteta ja Suomen uskotaan pärjäävän eurokriisissä muita euromaita huonommin. Silti asuntokauppojen tekoa suunnitellaan enemmän kuin aikaisemmin, selvittää tuore tutkimus.
Yli puolet suomalaista on vankasti sitä mieltä, että pääkaupunkiseudun asuntokupla ei ole vain puhetta vaan tosiasia. Tämä selvisi LähiTapiolan tuoreesta Arjen Katsaus -tutkimuksesta.
– Suomalaiset ovat siinä mielessä oikeassa, että hehän tuntevat oman taloutensa parhaiten, toteaa apulaisjohtaja ja pääekonomisti Jari Järvinen LähiTapiola Varainhoidosta.
Ekonomistin silmin hintakuplan kriteerit eivät täyty, mutta Järvinen on kuitenkin samaa mieltä siitä, että asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla korkealla.
– Kupla tarkoittaa yleensä suurta poikkeamaa jostakin, esimerkiksi palkkatulojen, rakennuskustannusten tai yleisen hintatason kehityksestä. Näin määriteltynä en voi sanoa, että pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla olisi kupla.
Vaikka asuntokauppojen teko pelottaa, asunnon ostamista tai vaihtamista harkitaan enemmän kuin syksyllä. Etenkin nuoret, pienituloiset ja korkeasti koulutetut ovat suunnitelleet asunnon ostamista. Nuoret ovatkin ainoa ryhmä, jonka ostovoima on parantunut viime kuukausina.
Tärkein asunnon ostoon vaikuttava asia on tietysti oma taloudellinen tilanne. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kokee taloudellisen tilanteensa pysyneen ennallaan viimeisen vuoden aikana. Järvinen arvelee ostohalukkuuden johtuvan muuttuvien elämäntilanteiden aiheuttamista tarpeista, joita suhdannevaihtelut eivät heilauta.
– Jos esimerkiksi kasvava perhe tarvitsee isomman asunnon, siihen eivät neliöhinnat vaikuta.
Eurokriisin uskotaan jatkuvan
Sen sijaan eurokriisin uskotaan vielä jatkuvan tai jopa pahenevan – Suomessa tilanne nähdään huonompana kuin muissa euromaissa. Myös usko omaan työllisyyteen on heikentynyt viime syksyyn verrattuna.