Suomessa on kymmenittäin vanhustentaloja, jotka ovat asukkaiden puutteen vuoksi maksuvaikeuksissa tai konkurssiuhan alla, osa jo konkurssissa.
Tiloista vastaavat erilaiset vanhustenkotiyhdistykset, jotka ovat rakennuttaneet tilat aikanaan kuntien takauksilla. Nyt takauksia alkaa tulla kuntien maksettavaksi, kun tilat eivät vastaa nykyvaatimuksia tai niihin ei sijoiteta asukkaita muusta syystä ja kiinteistöt jäävät tyhjilleen.
– Meille on nyt tullut takauksia maksettavaksi kahdesta vanhustentalosta noin puoli miljoonaa euroa, lisää saattaa vielä tulla, sanoo Kokkolan talousjohtaja Jari Saarinen.
Valtiokonttorin lainoissa on yleensä 40 vuoden maksuaika, jossa lyhennykset painottuvat laina-ajan loppuun. Samaan aikaan, kun pitäisi jo tehdä remonttia, paukahtavat lyhennykset suurimpina päälle. Kun aika ja vaatimukset ovat muuttuneet, moni vanhusten asunnoksi 1980-90-luvulla rakennettu kiinteistö ei enää täytä vanhustenhoidon kriteerejä.
– Siellä voi olla sellaista, että liikuntarajoitteiset eivät pääse niin hyvin kulkemaan tai tilat eivät ole enää niin hyvässä kunnossa, että sinne haluttaisiin tai voitaisiin vanhuksia sijoittaa, arvioi apulaisjohtaja Sanna Pälsi Valtiokonttorin rahoitusosastolta.
Hän ei ryhdy arvioimaan sitä, kuinka paljon konkursseja nähdään.
– Voi sanoa että konkursseja on tapahtunut jo, eikä kehitys sen enempää konkurssien kuin maksuongelmienkaan kanssa kovin positiivinen ole. Kyllä me konkursseja jatkossakin näemme, valitettavasti, sanoo Pälsi.
Kuntaliitokset vaikuttavat
Valtiokonttorilta ei ryhdytä avaamaan tarkemmin, mitkä vanhustenkotiyhdistykset ovat konkurssin partaalla ja missä. Yksi yhteinen piirre niillä kuitenkin on.
– Ne sijaitsevat usein pienissä kunnissa tai kunnissa, jotka ovat niin sanottuja kuntaliitoskuntia. Tällöin palvelut ovat ehkä keskittyneet, arvioi Pälsi.
Juuri näin koetaan käydyn esimerkiksi Ullavalla ja Kälviällä, jossa molemmat vanhustentaloyhdistykset ovat konkurssin kourissa. Konkurssipesä pyörittää vielä Kälviän vanhustentaloa ja isännöitsijä tuntee ongelman.
– Ennen oli pieni organisaatio ja Kälviän kunta hoiti itsenäisesti tätä asiaa. Silloin asiat toimivat ja asukkaita riitti, käyttöaste oli noin 90 prosenttia, kertoo Timo Maunumäki.
Kuntaliitoksen jälkeen tilanne on muuttunut.
– Organisaatio kasvoi ja käyttöaste laski 60-70 prosenttiin. Se ei enää riitä, kun remonttiakin pitäisi tehdä.
Osa jo tyhjillään
Ullavassa vanhustentalo on jo tyhjillään, Kälviällä konkurssipesä vielä pyörittää toimintaa. Yhteistilassa raikaa karaoke, kuten joka toinen viikko.
– Täällä on yhteistilat ja saunat ja kaikki. On seuraa jos sellaista kaipaa ja aivan hyvät asunnot, tuumaa talossa asuva Matti Törmänen.
Hän ei osaa moittia asuntojen kuntoa.
– Ei, eikä muutenkaan. Aamulla kävi hoitaja pistämässä – mikäs täällä on asuessa, juttelee Törmänen.
Tilanteeseen yritetään hakea valtakunnallista ratkaisua, mutta asialla alkaa olla kiire. Kiinteistöt rapistuvat, lainat lankeavat, eikä asuntoja saa käyttää muuta kuin vanhusten asumiseen.
– On pohdittu sitä, voitaisiinko rakennuksia käyttää muuhunkin asumiseen ja tiedän, että tällaiseen on poikkeuslupia jo haettukin, sanoo Valtiokonttorin Sanna Pälsi.