Astronauttiveteraani muisteli historiallista matkaa Apollo 11:n laukaisualustalla: "Kantoraketin irrotessa on kuin tulen ympäröimänä"

Collinsin mukaan aluksessa olo laukaisun hetkellä on hyvin erilaista kuin mitä voisi kuvitella, kun katsoo raketin laukaisua etäältä.

–  Kun raketin lähtöä katselee kauempaa, se nousee arvokkaasti ja katsoja on varsin tietoinen jättimäisestä voimasta, jota se tuottaa. 7,5 miljoonaa paunaa työntövoimaa. Sisällä on eri tilanne. Sisällä ei ole niinkään huolissaan voimasta, vaan ohjauksesta, Collins kertoi aiemmin päivällä.

–  Sisällä tuntuu hytkyntää vasemmalta oikealle, eikä voi olla täysin varma, ovatko hytkynnät niin isoja tai pieniä kuin niiden pitäisi olla, Collins jatkoi imitoiden astronauttien kokemaa höykytystä tuolillaan.

Kuin tulen ympäröimänä

Vasta kun alus sai kerättyä tarpeeksi nopeutta ja lento tasoittui, tilanne alkoi tuntua siltä, miltä se vaikuttaa kauempaa, Collins kertoi. Tässä kohtaa hän koki itsekin tuntevansa sen valtavan voiman, joka työntömoottoreista tuli.

Kantoraketin osien irrotessa vaikutti Collinsin mukaan siltä kuin koko raketti ja astronautit sen sisällä olisivat tulen ympäröimiä.

–  Kun sen pienen yskinnän ohitse päästään, on loppulento järkevämpi ja hiljaisempi aina Kuuhun saakka, Collins kertoi.

Perhe jäi Texasiin

Collins kertoi myös, missä astronauttien perheet olivat sillä aikaa, kun miehet olivat valmistelemassa lähtöä Kuuhun.

Jotkut astronauteista ottivat Collinsin mukaan perheensä mukaan Floridaan, ja se toimi heidän kohdallaan hyvin.

Collins ei kuitenkaan halunnut repiä omia lapsiaan juuriltaan, ja hänen vaimonsa jäi kolmen nuoren lapsen kanssa Texasin Houstoniin, kun Collins itse lähti valmistautumaan kuulennolle.

"En ollut piirunkaan vertaa yksinäinen"

Collins kertoo, että häneltä kysyttiin useita kertoja lennon jälkeen, tunsiko hän olevansa maailman ja aurinkokunnan yksinäisin ihminen, kun hän oli yksin komentomoduulissa.

–  Vastaus oli ei. Minusta tuntui hyvältä. Olin lentänyt lentokoneita yksin, ja yksin oleminen ajoneuvossa ei ollut mitenkään uutta. Luotin ympäristööni ja olin hyvin onnellinen siihen, missä olin ja siihen, kuinka näin tämän monimutkaisen tehtävän tapahtuvan ympärilläni, Collins kertoi.

–  Minulla oli kuumaa kahvia ja minulla oli musiikkia, jos sitä halusin. Vanhassa kunnon Columbia-komentomoduulissa oli kaikki tarvittava. Viihdyin yksin sen sijaan, että olisin ollut kamalan yksinäinen. En ollut piirunkaan vertaa yksinäinen.

Miehet olivat karanteenissa lennon jälkeen, koska heidän pelättiin tuoneen mukanaan vaarallisia taudinaiheuttajia Kuusta.