Sotarikoksista epäilty venäläissoturi suunnitteli muuttoa Suomeen – MTV Uutiset oikeudessa

Syyttäjän mukaan ei ole tiedossa, miksei miehen aiempi nimi selvinnyt viisumia myöntäessä tai rajanylityksen yhteydessä.

Näin Torden puolustautuu

Tordenin toinen oikeusavustaja Natalia Malgina kertoo käräjäoikeudessa, että Torden oli Suomeen saapuessaan vakuuttunut siitä, ettei hänellä ollut minkäänlaista estettä saapua Schengen-alueelle. 

Tordenin käsityksen mukaan maahantulokielto oli päättynyt jo vuonna 2021, eikä hän voinut olettaa, ettei hänellä olisi oikeutta saapua Suomeen. 

Hän oli toimittanut viisumihakemuksissaan kaikki vaaditut asiakirjat sekä myös sormenjäljet. 

Puolustuksen mukaan Schengen-aluella maahantuloon liittyen käytetty SIS-järjestelmä on mahdollistanut automaattiset sormenjälkien tunnistamiset vuodesta 2018 lähtien. Syyttäjän mukaan tiedossa ei ole, onko mahdollisuutta käytetty tai olisiko se ollut Tordenin kohdalla edes mahdollista.

Puolustus kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomen lisäksi Kreikka ja Ranska olivat myöntäneet Tordenille viisumit. 

Puolustuksen mukaan Torden ei ole tahallisesti rikkonut maahantulokieltoa. Hän ei myöskään ole täyttänyt viisumihakemuksiaan itse, vaan ne on tehnyt viisumiagentti.

Torden kertoi, että vaihtoi nimeään vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa, koska koki oman ja perheensä olon uhatuksi.

Etualalla syyttäjä Saku Tielinen, joka vaatii Tordenille rangaistusta kahdesta maahantulokiellon rikkomisesta.

Tästä on kyse

Oikeudenkäynnissä on siis kyse siitä, toimiko Torden tahallisesti tullessaan Suomeen maahantulokiellosta huolimatta. Käräjäoikeus joutuu pohtimaan, onko Torden tiennyt tai olisiko hänen pitänyt tietää, että maahantulokielto oli yhä voimassa vuosina 2022 ja 2023.

Oikeudenkäyntiavustaja Natalia Malgina kertoi MTV Uutisille elokuussa, että Torden tuli Suomeen heinäkuussa 2023, sillä hänen puolisonsa oli saanut Suomesta opiskelupaikan ja lapsensa koulupaikan.

Käräjäoikeudessa Torden kertoi itse, että hän oli suunnitellut muuttamista Suomeen pidemmäksi ajaksi, ehkä noin neljän tai viiden vuoden ajaksi.

Viranomaiset kuitenkin ottivat miehen kiinni heti maahantuloa seuraavana päivänä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Malginan kertoman mukaan syyksi ilmoitettiin tuolloin maahanmuuttosäännösten rikkominen.

Elokuussa Torden sai Malginan mukaan tietää, että häntä on pyydetty luovutettavaksi Ukrainaan epäiltyjen terrorismirikosten takia.

Tordenin epäillään syyllistyneen terrorismirikoksiin Ukrainan Luhanskin ja Donetskin alueilla kesäkuun 2014 ja elokuun 2015 välillä.

Tämän takia muun muassa sekä EU että Yhdysvallat ovat asettaneet pakotteita häntä vastaan. EU:n pakotelistauksen mukaan Tordenin uskotaan olleen johtamassa palkka-armeija Wagneriin kytkeytyvää Rusitsh-joukkoa sekä taistelleen Ukrainassa Venäjän puolella.

EU-pakotteiden mukaan Torden on vastuussa toimista, jotka uhkaavat Ukrainan suvereniteettia ja itsenäisyyttä sekä maan turvallisuutta.

KKO: Ei voida luovuttaa Ukrainaan

KRP tutki viime syksyn ajan, voidaanko Torden luovuttaa rikosepäilyjen takia Ukrainaan. Joulukuussa korkein oikeus (KKO) päätti, ettei luovutusta tehdä. KKO:n mukaan Ukrainan vankilaolosuhteet voisivat uhata Tordenin ihmisoikeuksia.

Pian tämän jälkeen syyttäjälaitos tiedotti, että Suomi aloittaa oman esitutkintansa Tordenin epäillyistä sotarikoksista.

Asiasta päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe. Tutkinnan tekee KRP.

– Tutkinnan kohteena ovat ennen nykyistä sotaa Itä-Ukrainassa olleen aseellisen konfliktin yhteydessä tehdyt, haavoittuneisiin tai antautuneisiin ukrainalaissotilaisiin kohdistuneet teot, joiden epäillään täyttävän sotarikoksen tunnusmerkistön, syyttäjälaitoksen tiedotteessa kerrottiin.

KRP:n työ on edelleen kesken. KRP ei ole kommentoinut käynnissä olevaa esitutkintaa.

Lue myös: Korkein oikeus: Wagneriin kytkettyä Jan Petrovskia ei voida luovuttaa Suomesta Ukrainaan

Kiistää sotarikokset

Torden on kiistänyt myös sotarikosrikosepäilyt jyrkästi avustajiensa välityksellä. Malgina kommentoi MTV:lle elokuussa, ettei Ukrainan väittämistä terrorismirikoksista ole esitetty mitään näyttöä.

– Tähän mennessä ei ole esitetty mitään näyttöä, mikä tukisi Tordenin syyllisyyttä tai kosketusta terrorismitoimintaan.

Malginan mukaan Torden ei toistaalta kiistä poliittisia näkemyksiään tai kannanottojaan.

Tordenin edustamaa Rusitsh-joukkoa on kuvailtu uusnatsiryhmäksi. Joukon ykkösmiehenä pidetty Aleksei Miltsakov on jopa suoraan julistautunut natsiksi.

Entisessä Leningradissa vuonna 1987 syntynyt Torden on puolestaan kuvaillut itseään "venäläiseksi patriootiksi". 

– Torden sanoo, että hän on pohjoismaalainen ihminen, eli hänellä on sukujuuret Norjasta. Hän on valmis kantamaan seuraamuksia omista teoistaan, mutta hän ei missään nimessä kannata terrorismia eikä hän ole syyllistynyt terrorismitoimintaan, Malgina kommentoi elokuussa.

Tänään käräjäoikeudessa Torden kertoi aihetta sivuten muun muassa, että oli taannoin Ukrainassa "auttamassa ihmisiä". Hän kertoi halunneensa auttaa ihmisiä, jotka haluavat puhua omalla kielellään ja pitää huolta omasta historiastaan. 

Torden katsoo olleensa humanitaarisella asialla. 

Nyt käräjäoikeudessa on kuitenkin kyse vain rajan ylityksistä vuosina 2022 ja 2023. Mahdollisia sotarikosepäilyjä puidaan oikeudessa myöhemmin, jos syytä on. 

Käräjäoikeus antaa tuomionsa maahantulokieltoasiassa myöhemmin kansliassa. 

Lue myös: KRP selvittää, onko Suomessa oleva venäläismies syyllistynyt Ukrainassa sotarikoksiin