Urheiluoikeuden asiantuntija, varatuomari Olli Rauste otti kovin sanoin kantaa Naisleijonien entisen päävalmentajan ja entisen tähtivahdin Noora Rädyn väliseen kiistaan.
Vuonna 2021 Mustosen Räty-lausunnoista alkanut kiista saatettiin lopulta maaliin perjantaina, kun Suomen jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta langetti Mustoselle kolmen kuukauden ja Rädylle neljän kuukauden mittaisen kilpailukiellon.
Mustoselle annetun toimintakiellon perusteena toimi Mustosen syksyllä 2021 antama lausunto, jonka mukaan Räty olisi rikkonut urheilija-apurahoja koskevaa lainsäädäntöä kieltäytyessään maajoukkuekutsusta MM-kisoihin 2021.
Rädyn saama neljän kuukauden mittainen kilpailukielto perustuu hänen pyrkimyksiinsä vaikuttaa Mustosen asemaan ja Naisleijonien toimintaan eettisten määräysten vastaisesti.
Urheiluoikeuden asiantuntija, varatuomari Olli Rauste kommentoi kurinpitopäätöstä Huomenta Suomen haastattelussa.
– Kyllähän siitä raportista on luettavissa, että kurinpitovaliokunta ei ole uskonut Rädyn kertomusta siitä, että tarkoituksena ei ollut saada Mustoselle potkuja. Siellä on viestejä ja muuta näyttöä siitä, että tiputtuaan olympiajoukkueesta Räty on käynnistänyt muutaman muun pelaajan kanssa manööverin, jonka tarkoituksena on saada Mustonen kostoksi syrjään maajoukkueen päävalmentajan paikalta ennen olympiakisoja, Rauste kertoo Huomenta Suomessa.
– Siihen on otettu avuksi toimittaja, jonka tarkoituksena olisi ollut julkaista negatiivinen juttu Mustosesta olympiakisojen alla. Kyllähän tässä on ollut täysin tietoinen, Noora Rädyn Mustoseen kohdistama manööveri taustalla.
Katso Olli Rausteen haastattelu kokonaisuudessaan pääkuvan videolta.
Yllä mainittujen seikkojen lisäksi Mustosta syytettiin useamman Naisleijonien pelaajan toimesta epäasiallisesta käytöksestä, mutta Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta ei löytänyt päteviä näyttöjä syytöksistä.
– Kaikki ne syytökset, jotka liittyivät Mustosen toimintaan valmentajana, tulivat hylätyiksi. Eivät ne olleet aiheellisia. Ainut, mitä jäi käteen, oli kaksi harkitsematonta lehtilausuntoa, Rauste sanoo.
Pelaajat syyttivät Mustosta myös väkivaltaisesta käytöksestä. Syytöksille ei kuitenkaan todisteiden valossa löytynyt mitään totuuspohjaa.
– Kolme syytettä väitetystä väkivaltaisuudesta tai pahoinpitelystä pelaajia kohtaan ovat minusta niitä räikeimpiä harhautusyrityksiä. Siellä oli sellainen syytös, että Mustonen olisi potkaissut pelaajaa pukukopissa. Kun syytös selvitettiin, kyse oli ollut siitä, että Mustonen oli kaverillisesti jalallaan kopauttanut pelaajaa säärisuojaan. Pelaaja oli pitänyt tätä normaalina kaverillisena kopautuksena. Tästä Noora Räty syytti Mustosta pahoinpitelystä, Rauste kertoo.
Rausteen mukaan toinen väitetty tilanne tapahtui Naisleijonien harjoituksissa, kun Mustonen demonstroi erään pelaajan kanssa, miten joukkueen laitavääntöharjoituksessa tulisi toimia.
Syytösten mukaan Mustonen olisi käyttäytynyt tilanteessa väkivaltaisesti pelaajaa kohtaan, mutta tästäkään tapauksesta ei löytynyt todisteita.
– Siinä ensimmäinen väite oli se, että Mustonen olisi kyynärpäällä huitaissut sitä pelaajaa, jonka kanssa hän oli sitä demonstroimassa. Kertomus muuttui käsittelyaikana toisella kertaa niin, ettei se ollutkaan kyynärpää, vaan poikittainen maila, jolla Mustonen olisi naispelaajaa vahingoittanut, Rauste sanoo.
– Kukaan muu harjoituksissa ollut pelaaja ei ollut nähnyt mitään tällaista. Lautakunta totesi päätöksessään, että kun kertomus asiasta on muuttunut, eikä kukaan muu havainnut mitään, niin ei sellaista ole tapahtunut.
"Nakertaa maata oikeiden juttujen alta"
Suomen urheilun eettinen keskus (SUEK) otti Mustoseen kohdistuneet syytökset tutkintaansa syksyllä 2022 ja tutkinnan valmistuttua tapaus eteni Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunnan pöydälle.
Rausteen mukaan Rädyn ja Mustosen kiista on nostanut esiin suuria epäkohtia SUEKiin etenevien eettisiä rikkomuksia koskevien tapausten tutkintakriteereissä.
– On tämän ajan ilmiö, että urheilijat, jotka ovat tyytymättömiä valmentajaansa syystä tai toisesta, ovat keksineet, että urheilun eettiset rikkomukset ovat heille uusi keino ajaa asiaansa valmentajaansa vastaan. On liian helppo tehdä netissä valitus SUEKille. Sinne saa kirjoittaa ihan mitä haluaa, on se totta vai ei. Sen jälkeen SUEK alkaa tutkia ja sitten kuvioon kuulu se, että tyytymätön urheilija vuotaa sen valituksensa medialle ja siitä tulee heti kohu, Rauste sanoo.
Vertauskohdaksi Rauste nostaa rikoslain, johon on määritelty erilaisia säännöksiä, jotka turvaavat tutkintaprosessin reiluuden.
– Siellä on esimerkiksi säännös perättömästä ilmiannosta. Jos teet perusteettoman ilmoituksen poliisille, se on rikos. Jos valehtelet poliisitutkinnasta, se on rikos. Jos vuodat poliisitutkinnan aineiston medialle, sekin on rikos. Urheilussa ei ole tällaisia sääntöjä. Eli jos teet ilmoituksen SUEKille, voit puhua totta, jos huvittaa tai voit valehdella, jos huvittaa. Jos valehtelet, siitä ei ole mitään seuraamuksia.
– Tämän tyyppiset säännöt puuttuvat urheilun sääntöjärjestelmästä. On liian helppo käyttää hyväksi tätä SUEKin tutkintamenettelyä, kun sellaisia sääntöjä ei ole.
Rausteen mielestä urheilun pitäisi ottaa mallia rikoslaista ja tehdä perättömien ilmoitusten tekemisestä ja valehtelemisesta rangaistavaa.
– Sinne pitäisi saada samantyyppiset säännökset kuin rikostutkinnassa, että perättömien ilmoitusten tekeminen on itsessään rangaistava teko. Valehteleminen SUEKin tutkinnassa pitäisi säätää rangaistavaksi teoksi. Ja myös sen tutkintaraportin vuotaminen pitäisi määrätä rangaistavaksi teoksi, jotta tutkinnan objektiivisuus turvataan.
Rauste painottaa, että urheilussa on tehty hyvää työtä eettisten rikkomusten kitkemisen eteen ja kurinpitosysteemi rikkomusten tiimoilta on kehittynyt ja toimii nykyään huomattavasti aiempaa paremmin.
Epäkohtiakin löytyy vielä runsaasti. Pahimmassa tapauksessa väärin perustein tehdyt ilmoitukset vievät resursseja ja palstatilaa oikeista rikkomuksista ja niihin liittyvistä tutkinnoista.
– Mulla on tapana sanoa, että eettiset rikkomukset ovat jo käsitteenä niin epämääräistä höttöä, että mistä tahansa teosta voi esittää syytteen, että tässä on rikottu eettisiä periaatteita. Tästä on tullut nykyajan urheilun kurinpitojärjestelmän ongelma.
– Se on ikävä juttu, koska meillä on myöskin aitoja rikkomustilanteita, aitoja häirintäjuttuja, aitoja valmentajan epäasiallisia käyttäytymisiä tai aitoja rasismitapauksia. Sitten kun tulee tämmöisiä muilla motiiveilla tehtyjä juttuja, jotka saavat valtavasti julkisuutta, niin ne nakertavat maata niiden aitojen juttujen alta, Rauste harmittelee.
