Ruotsin eturivin fyysikoihin lukeutuva Mats Larsson aikoo vapauttaa dopingkäryn antaneen painin olympiamitalistin Jenny Franssonin syytteistä. Hän nojaa kahteen teoriaan, joista villimpään liittyy kala.
Maailmanmestari, Euroopan mestari ja Rion olympiapronssimitalisti Fransson, 32, antoi helmikuun alussa positiivisen dopingnäytteen anabolisiin steroideihin lukeutuvasta metyylitestosteronista. Fransson reagoi uutiseen julkisuudessa yllättyneenä. Hän kiisti käyttäneensä dopingia tarkoituksellisesti ja vetosi sabotaasiin, jonka mukaan joku olisi kajonnut hänen juomapulloonsa.
Molekyylifysiikan professori Mats Larsson on nyt astunut Franssonin tueksi. Hän sanoo Expressenille olevansa "100-prosenttisen vakuuttunut" Franssonin syyttömyydestä.
Mittausvirhe?
Larssonilla on Franssonin syyttömyyden tueksi kaksi eri teoriaa. Ensimmäinen niistä on se, että laboratoriossa olisi tehty mittausvirhe.
– Olen viime päivien aikana käynyt läpi laboratorioraporttia ja olen aika vakuuttunut, että laboratorio ei ole täyttänyt kaikkia Wadan (Maailman antidopingtoimisto) vaatimuksia yhden metaboliitin osalta, Larsson kertoi.
– Jos pystytään osoittamaan, että laboratorio on poikennut kansainvälisistä standardeista ja poikkeama on voinut mahdollisesti johtaa positiiviseen tulokseen, silloin laboratoriodatan voi haastaa.
Larsson kyseenalaistaa dopingtestien luotettavuuden ja ottaa esimerkiksi Adil Bouafifin tapauksen. Ruotsalaisjuoksija kärähti dopingista 10 000 metrin juoksun jälkeen EM-kisoissa 2014 ja sai neljän vuoden kilpailukiellon.
– Heti juoksun jälkeen hänet otettiin testiin, jonka tulos oli negatiivinen. Muutaman päivän päästä hänelle tehtiin useampia dopingtestejä, joista yksi tai kaksi antoi positiivisen tuloksen. Olisiko hän käyttänyt veridopingia kilpailun jälkeen, kun kausi oli ohi?
– En usko, että esitetty data oli tarpeeksi luotettavaa, ja kun hänet oli tuomittu, vein tulokset kollegoilleni, jotka työskentelevät proteeinikemian parissa. Kysyin: "Mitä mieltä olette tästä testistä? Onko se luotettava?" He ihmettelivät: "Mitä? Onko tuo riittävästi? Emme koskaan sanoisi, että tuo on positiivinen tulos."
Larsson uskoo myös Bouafifin olleen syytön.
– Ja jos syyttömiä urheilijoita tuomitaan, systeemissä on virhe.
Kalateoria
Toisen, villiltä kuulostavan teorian mukaan Franssonin elimistöön on päätynyt metyylitestosteronia, kun ruotsalaispainija on syönyt kalaa. Hän kertoo, että dopingtestien analysoimisessa käytetyt mittalaitteet ovat äärimmäisen herkkiä, mikä voi aiheuttaa ongelmia.
Larsson tuo samalla esiin, että metyylitestosteronia löytyi Franssonin testistä laboratorioraportin mukaan vain pieni määrä. Fyysikon mukaan Fransson on voinut saada steroidia lähteestä, jota ei pystytä vielä tunnistamaan.
– Minulla on Ukrainassa ystävä ja kollega, naispuolinen kemisti, joka on alkanut tutkia erilaisten steroidien lähteitä. Hän on löytänyt kiinalaisia artikkeleja, joissa osoitettiin, että synteettisiä steroideja voi ilmetä muiden muassa kalassa ja vedessä. Yritämme tutkia tätä nyt.
Franssonin tapauksesta järjestetään suullinen käsittely toukokuun 26. päivä. Ruotsin urheilun keskusjärjestö Riksidrottsförbundetin dopingkomissio esittää Franssonille neljän vuoden kilpailukieltoa.
Vapauttavan tuomion saaminen vaikeaa
On epätavanomaista, että urheilija vapautettaisiin syytteistä dopingkäryn jälkeen. Larsson myös myöntää, että vapauttavan tuomion saaminen Franssonille on "todella vaikeaa".
Larsson on kuitenkin aiemmin onnistunut vastaavanlaisessa tempussa.
Vuonna 2011 ruotsalainen voimanostaja Kim Mikkelsen kärähti anabolisiin steroideihin kuuluvasta boldenonista ja sai kahden vuoden kilpailukiellon. Hän kuitenkin vapautui reilua vuotta myöhemmin, kun Larsson pystyi osoittamaan, että kyse oli Mikkelsenin kehon itse tuottamasta boldenonista eikä voimanostaja ollut ottanut sitä mistään.
– Voin kiittää Mats Larssonia kaikesta, Mikkelsen sanoi pannasta vapautumisensa jälkeen Dala-Demokratenin haastattelussa.