Jos Trump ryhtyy uhkaamiinsa tullitoimiin Venäjää ja sen kauppakumppaneita vastaan, seurauksena voi asiantuntijoiden mukaan olla epätasapainoa ja muutoksia maailmankaupassa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus 50 päivän määräajasta aselevon saamiseksi Ukrainaan ei ole sattumaa, arvioi globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta.
Aikarajan lopussa häämöttää Kiinassa järjestettävä Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) huippukokous, jossa Venäjän presidentin Vladimir Putinin on määrä tavata Kiinan presidentti Xi Jinping.
– Ei se varmaankaan ole ihan hatusta vedetty. Tämä liittyy Kiinan ja Venäjän väliseen suhteeseen ja tuohon vierailuun, Kullaa arvioi.
Lue lisää: Asiantuntija: Trump teki merkittävän käänteen – "Venäjä ja Yhdysvallat nyt vastakkain"
Trump uhkasi Venäjää ja sen kauppakumppaneita jopa sadan prosentin tulleilla, ellei Ukrainaan saada tulitaukoa 50 päivässä.
Kullaan mukaan ei näytä siltä, että SCO:hon kuuluvat maat olisivat taipumassa Yhdysvaltojen uhkauksiin. Järjestöön kuuluvat muun muassa Kiina, Venäjä, Intia ja useat Keski-Aasian valtiot.
Trumpin arvaamaton linja voi Kullaan mukaan ajaa monia SCO:n maita vielä etäämmälle Yhdysvalloista.
Lue myös: Näin Venäjä vastasi Trumpin vaatimukseen
Tullit nostaisivat öljyn hintaa
Taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta pitää epätodennäköisenä, että Venäjä lähtisi Trumpin tulliuhkailujen takia neuvottelemaan päästäkseen jonkinlaiseen sopimukseen seuraavien 50 päivän aikana.
Eloranta välttäisi ajattelemasta Trumpin tulliuhkauksia samalla tavalla kuin muita tänä vuonna nähtyjä Trumpin tullimääräyksiä. Tullien logiikka on Elorannan mukaan tällä kertaa erilainen ja peliin on laitettu jossain määrin Trumpin arvovaltaakin presidenttinä.
– Trump selvästi haluaa viedä tämän prosessin loppuun ja rauhantekijän arvostuksen sen mukana, Eloranta arvioi STT:lle.
– Ei siinä lähdetä sellaiseen samanlaiseen veivaukseen kuin tullipolitiikassa on nähty näinä viime kuukausina.
Lue lisää: Asiantuntija Trumpin tulliuhkailuista Putinille: "Edustavat kovempaa retoriikkaa"
Eloranta uskoo Yhdysvaltain voivan hyvinkin asettaa 100 prosentin tullit Venäjälle. Kauppa Venäjän kanssa on muutenkin pientä.
– Mutta nämä toissijaiset tullit näille kauppakumppaneille, jotka ostavat venäläisiä energiatuotteita, niin se on tietysti paljon hankalampi kysymys, hän huomauttaa.
Elorannan mukaan tullit toisivat toteutuessaan suuria mullistuksia maailmankauppaan. Venäjän öljystä tulisi halvempaa ja sitä myytäisiin laittomasti. Öljymarkkinat kiristyisivät.
– Globaalisti öljyn markkinahinta lähtisi varmastikin nopeaan nousuun, Eloranta sanoo.
Lue lisää: BBC: Trump luuli neljästi, että diili Putinin kanssa on selvä
Kiinnostavaa Elorannasta on nähdä, millaisen linjan EU ottaa tulleihin. Osallistuminen Venäjän kauppakumppaneille asetettaviin tulleihin olisi hänen mukaansa EU:lta poikkeuksellisen raju liike.
Tuleeko seuraavia asekauppoja?
Trump ja Washingtonissa vieraileva Naton pääsihteeri Mark Rutte ilmoittivat maanantaina, että Ukrainalle toimitetaan massiivinen aselähetys Naton kautta.
Apulaisprofessori Kullaan mukaan on vaikea arvioida, onko Trump muuttanut kantaansa sodan nopeasta lopettamisesta, vai onko taustalla pikemminkin ajatus siitä, että Ukrainan voimakas aseistaminen ja sodan jatkuminen voisivat strategisesti heikentää Venäjää ja parantaa Ukrainan asemaa neuvottelupöydässä.
Lue lisää: WP: Trump kysyi Zelenskyiltä, voisiko Ukraina iskeä Moskovaan
Kullaan mukaan Yhdysvallat teki Naton kanssa hyvät asekaupat, mutta hän kyseenalaistaa, jäävätkö ne viimeisiksi.
Euroopan asema Trumpin suunnitelmissa jää osin hämäräksi. Kullaa pohtii, tiesivätkö eurooppalaiset Nato-liittolaiset etukäteen, millaisista aseostoista oli tarkalleen kyse ja kuka ne lopulta maksaa.
Jos Trump ryhtyy uhkaamiinsa tullitoimiin, seurauksena voi Kullaan mukaan olla epätasapainoa ja muutoksia maailmankaupassa, mikä heijastuisi suoraan myös kuluttajiin.
Lue lisää: Lähes 300 miljardia euroa: Nämä maat ovat tukeneet Ukrainaa eniten
2:09