Päätös pitkän kantaman ohjuksista on kuitenkin lopulta presidentti Trumpin käsissä.
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker ei vielä halua ottaa kantaa siihen, voisiko Yhdysvallat todella toimittaa Ukrainalle pitkän kantaman Tomahawk-risteilyohjuksia.
Suurlähettilään mukaan Ukrainan kyky iskeä helpommin Venäjän puolelle rajaa muuttaisi sodan dynamiikkaa merkittävästi.
Hän kuitenkin antoi tiistaina ymmärtää, että ohjuksilla voidaan painostaa Venäjää rauhanneuvotteluihin Ukrainan kanssa, mikä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ensisijainen tavoite.
– Tällä hetkellä Venäjä ei vaikuta siltä, että se olisi halukas luopumaan maksimaalisista tavoitteistaan. Mutta arvioimme, voisivatko Tomahawkit ja varjolaivaston rajoitukset olla keinoja tuoda Venäjän presidentti Vladimir Putin neuvottelupöytään, hän sanoi toimittajille.
0:33
Päätös on kuitenkin viime kädessä Trumpin, hän sanoi.
Trump on ilmoittanut harkitsevansa pitkän kantaman Tomahawk-risteilyohjusten toimittamista Ukrainalle. Päätös voisi merkitä uutta vaihetta Ukrainan ja Venäjän välisessä sodassa.
Presidentti Trump ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapaavat perjantaina Yhdysvalloissa.
"Olemme yhä luotettava liittolainen"
Nato-maiden puolustusministerit kokoontuvat keskiviikkona Brysseliin keskustelemaan muun muassa Ukrainan tukemisesta ja myös Euroopan puolustuksen vahvistamisesta.
Agendalla on muun muassa Naton itäisen laidan puolustuksen vahvistaminen.
Whitakerilta kysyttiin, mitkä ovat Yhdysvaltojen tämänhetkiset aikeet sen itäisessä Euroopassa olevien sotilaiden osalta.
Julkisuuteen on toistuvasti tihkunut tietoja, jonka mukaan Yhdysvallat suunnittelisi sotilaiden vähentämistä itäisessä Euroopassa.
1:57
Whitakerin mukaan Yhdysvallat käy jatkuvasti arvioita joukkojensa sijainnista varmistaakseen, ettei euroatlanttiselle liittoumalle synny turvallisuusrakoja.
– Yhdysvallat on yhä luotettava liittolainen, mutta odotamme yhä, että Eurooppa ottaa päävastuun tavanomaisesta puolustuksestaan, hän summasi.
Hän myös toisti, että Yhdysvallat olettaa kaikkien Naton jäsenten sitoutuvan kesällä sovittuun viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen, mukaan luettuna esimerkiksi asiassa vastaan hankoillut Espanja.