Asiantuntijoiden mukaan turvattomuuden tunnetta kokevat Suomessa ihmiset, joiden ei sitä tarvitsisi edes kokea.
Euroopan turvallisuustilanne on Ukrainan kriisin takia muuttunut. Myös Suomessa turvallisuus on puhuttanut jo pitkään ja aiheuttanut keskustelua.
– Venäjän viimeaikaiset toimet Ukrainassa, ilmatilaloukkaukset, sotilaallinen aktiivisuus, on aiheuttanut merkittävän turvallisuustunteen romahtamisen Suomessa, etenkin siis suomalaisten suhteessa Venäjään. Siihen päälle vielä Isis ja Pohjois-Afrikan levottomuudet, kuvailee konfliktinratkaisun asiantuntija Mikaeli Langinvainio MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa.
Uutisilla on merkittävä rooli turvallisuudentunteessa. Huomenta Suomessa vieraillut sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen muistuttaa, että tilastojen puolesta Suomi on turvallinen maa.
– Yleensä asioita, jotka herättävät pelkoa uutisoidaan aikaisempaa enemmän. Niin rikokset, onnettomuudet kuin konflikteistakin uutisoidaan, mutta jos katsoo poliisibarometrin tuloksia, niin tulosten mukaan niiden ihmisten määrä, jotka kokevat olonsa, elämänsä ja liikkumisensa turvalliseksi, on jatkuvasti kasvanut.
Suomessa ja myös maailmassa rikosten määrä on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Mankkinen muistuttaa, että rikosten määrä on tilastollisesti ollut Suomessa samalla tasolla viimeisen vuosikymmenen.
– Ihmisten elämä on turvallisempaa nykyään, ja siitä syntyy ikään kuin tämä dilemma, eli sellaiset ihmiset joiden ei välttämättä tarvitse kokea turvattomuutta, niin he kokevat sitä.
– Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan noin prosentti suomalaisista kokee yli puolet siitä väkivallasta, mitä Suomessa tapahtuu. Tämä prosentti on varmaan sellaista, joka ei edes tästä väkivallasta paljon meteliä pidä. Vuoden 2014 poliisibarometrin perusteella kahdeksan prosenttia suomalaisista on joutunut rikoksen uhriksi. Täytyy ottaa huomioon toki, että kaikista rikoksista ei ilmoiteta, eli piilorikollisuutta on, mutta suurin osa suomalaisista ei koskaan koe rikosta.
Tilastollisesti katsottuna Suomessa on siis todennäköisempää, ettei elämänsä aikana joudu rikoksen uhriksi.
– Vanha totuus pitää edelleen paikkansa. Eli jos olet huonosti koulutettu, työtön, sinulla on päihde- tai muita ongelmia, niin se vaikuttaa suoraan siihen millainen riski on joutua rikoksen uhriksi, tiivistää sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö.
Sisäisen turvallisuuden lisäksi uutisointi maailman tapahtumista vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen, muistuttaa Langinvainio.
– Valtava pakolaisongelma tällä hetkellä vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen. Meillä on yli 50 miljoonaa pakolaista maailmassa, enemmän kuin pitkään aikaan sitten maailmansotien. Ne on sellaisia asioita, joita uutisoidaan ja ihan syystä. Se aiheuttaa sitten turvallisuuden tunteen menetystä.
Uutismedioilla on siis osansa turvallisuuden tunteen menetyksessä, mutta Mankkinen pitää uutisia tärkeinä.
– Kyllä ihmisten pitää tietää, mitä tapahtuu. Se on uutismedioiden tehtävä. Sosiaalinen media taas on alusta, missä liikkuu tietoa ja paljon myös väärää tietoa. Me ei hallita sitä, ja sen takia jokaisen meidän medialukutaito korostuu.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.