Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Asiantuntija suomen kielestä: Riisuu ihmisen henkisesti

Kaarina Suonperä puhuu teitittelyn puolesta.
Kaarina Suonperä puhuu teitittelyn puolesta.
Julkaistu 09.04.2013 13:59(Päivitetty 09.04.2013 14:10)

Tapakouluttaja Kaarina Suonperä muistuttaa, että suomen kieli kuvastaa kulttuuriamme, ja sen väärinkäyttö voi johtaa tiettyjen tapojen katoamiseen.

Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta, ja se on samalla myös suomen kielen päivä. Tapakouluttaja Kaarina Suonperä muistuttaa, että kielellä on tärkeä merkitys suomalaisten kulttuurissa. Samalla Suonperä ilmaisee huolensa suomen kielen tulevaisuudesta. Esimerkiksi teitittely alkaa olla vierasta teitittelijöiden lisäksi sen kohteille.

Kouluttaessaan kassojen myyjiä Suonperä on saanut kuulla karua viestiä teitittelystä.

– Kassojen myyjät kertovat, että me keski-ikäiset naiset olemme kamalin ryhmä. Kun myyjä sanoo olkaa hyvä, me vastaamme täysin häikäilemättä, ettemme ole niin vanhoja, että pitäisi teititellä, Kaarina Suonperä kertoo kuulemastaan palautteesta.

Teitittelyn Suonperä näkee tärkeänä juuri palveluammateissa. Esimerkiksi lentohenkilökunnalla on tapana teititellä matkustajia, mikä on Suonperän mukaan aivan oikein. Teitittely on ollut kanssakäymisen perusta ja hyväksytty tapa aina.

Sivistystä on ollut aina

Suonperän mukaan suomalaiset ovat pohjimmiltaan hyväkäytöksisiä.

Suonperän mukaan äidinkielen kannalta on vaarallista, jos sinuttelusta tulee tavallista ja kohtelias teitittelymuoto katoaa.

– Sitten ihmetellään, miksi presidenttiä ei voi sinutella.

– Mistä on tullut liiallinen tuttavallisuus, se, että riisutaan ihminen henkisesti? Jos ihminen menettää äidinkielensä, hän menettää kulttuurinsa. Se olisi hyvä muistaa. Meillä kieli antaa paljon mahdollisuuksia, Suonperä muistuttaa.

Suomen kieli ja esimerkiksi sananlaskut ovat toimineet tärkeinä kasvattajina. Toisaalta sananlaskut voivat olla nykyaikaan sopimattomia.

– Meiltä on kielletty hirveän paljon asioita vedoten siihen, että vaatimattomuus kaunistaa. Ketä se kaunistaa, jos kuljen paikasta toiseen pitkin nurkkia ja sanon, että mä olen vain Kaarina.

Kielen ja tapakulttuurin muutos heijastelee menneisyyttä, 1960-luvun radikalismin jälkivaikutuksia.

– 1960-luku oli hyvin hankala meille, silloin tähän pieneen maahan tuli hirveän paljon uutta, tuumaa Suonperä.

– Tuli peruskoulu, ehkäisypillerit, keskiolut vapautui ja naiset alkoivat polttaa rintaliivejä, luettelee Suonperä.

Kun aikaisemmin kovan kurin alla kasvanut sukupolvi alkoi esittää vastalauseita, katosivat suomalaisten hyvät tavat.

– Kun koko ajan tapahtui jotain, siinä kaaoksessa hyvät tavat, kaunis käytös ja kohteliaisuus tallattiin. Ne jäivät jalkoihin. Sitä on koitettu nostaa takaisin.

Suonperä on kuitenkin varma, että suomen kielen ja kulttuurin suhteen järkevöidytään vielä.

– Meillä on hyvät lähtökohdat. Vaikka puhutaan, että olemme nuori kulttuuri, niin emmehän me ole sitäkään. Ennen kuin Amerikkaa on löydettykään, meitä suomalaisia on ollut opiskelemassa Euroopassa. Sivistystä on ollut aina, eikä se ole hävinnyt minnekään.

Lue myös:

AVA/Siiri L'Ecuyer

Kuvat: Shutterstock

Lisää aiheesta:

Skibidi? Sigma? Nuorisolla on omat Viljonsa ja Kummelinsa – ja niin sen pitääkin ollaMiten tässä näin kävi? Pyysimme haastatteluun kielitieteilijän – antoi heti Maikkarille osuvan kuitinIsä ja tytär kertovat romanien kohtaavan edelleen valtavasti syrjintää: "Olemme päässeet eroon N-sanasta, mutta emme M-sanasta""Eläimet eivät joudu kärsimään" – Minna Lindgrenin tuoreessa kirjassa otetaan kantaa eutanasialakiinKielitieteilijä soijanakkikiistasta: ”Eihän siitä yhtään mitään tule" – kaksi suurta muutosta huolestuttaa kasvisburgereita enemmänYolo ja swag saivat synninpäästön – teinikieli "ei ole kielen rappion piirre"
Lifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Lifestyle
  • 14:56
    Lämmitys

    Nuohooja-Juhan nerokas niksi: Näin tarkistat, onko polttopuu tarpeeksi kuiva

  • 12:51
    Ihonhoito

    Asiantuntijat varoittavat kosmetiikan karkkituotteista: "Erityisen haitallisia nuorille"

  • 11:14
    Siivous

    Näin helposti puhdistat liesituulettimen – pinttynyt rasva sihisee pois

  • 08:18
    Ruoka

    Mustaleima, punaleima ja sinileima – mitä eroa on emmentaljuustoilla?

  • 06:31
    Kirjastot

    Säästätkö sinäkin huomaamattasi satasen kuussa? Tätä et tiennyt kirjastostasi