Tapakouluttaja Kaarina Suonperä muistuttaa, että suomen kieli kuvastaa kulttuuriamme, ja sen väärinkäyttö voi johtaa tiettyjen tapojen katoamiseen.
Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta, ja se on samalla myös suomen kielen päivä. Tapakouluttaja Kaarina Suonperä muistuttaa, että kielellä on tärkeä merkitys suomalaisten kulttuurissa. Samalla Suonperä ilmaisee huolensa suomen kielen tulevaisuudesta. Esimerkiksi teitittely alkaa olla vierasta teitittelijöiden lisäksi sen kohteille.
Kouluttaessaan kassojen myyjiä Suonperä on saanut kuulla karua viestiä teitittelystä.
– Kassojen myyjät kertovat, että me keski-ikäiset naiset olemme kamalin ryhmä. Kun myyjä sanoo olkaa hyvä, me vastaamme täysin häikäilemättä, ettemme ole niin vanhoja, että pitäisi teititellä, Kaarina Suonperä kertoo kuulemastaan palautteesta.
Teitittelyn Suonperä näkee tärkeänä juuri palveluammateissa. Esimerkiksi lentohenkilökunnalla on tapana teititellä matkustajia, mikä on Suonperän mukaan aivan oikein. Teitittely on ollut kanssakäymisen perusta ja hyväksytty tapa aina.
Sivistystä on ollut aina
Suonperän mukaan äidinkielen kannalta on vaarallista, jos sinuttelusta tulee tavallista ja kohtelias teitittelymuoto katoaa.
– Sitten ihmetellään, miksi presidenttiä ei voi sinutella.
– Mistä on tullut liiallinen tuttavallisuus, se, että riisutaan ihminen henkisesti? Jos ihminen menettää äidinkielensä, hän menettää kulttuurinsa. Se olisi hyvä muistaa. Meillä kieli antaa paljon mahdollisuuksia, Suonperä muistuttaa.
Suomen kieli ja esimerkiksi sananlaskut ovat toimineet tärkeinä kasvattajina. Toisaalta sananlaskut voivat olla nykyaikaan sopimattomia.
