Asiantuntija: Rakennusvelka valtion budjetin suuruinen

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Nopea rakentaminen 1970–1960-luvuilla kostautuu nyt kosteusvaurioina. Rakennuksia ei huollettu oikeaan aikaan ja korjaukset, joita niille nykyään täytyisi tehdä, ovat mittavia.

    Kun muuttoliike kaupunkeihin alkoi 70–60-luvuilla, tarve asunnoille ja palveluille oli suuri. Ympäristöministeriön hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen selittää Studio55.fi-ohjelmassa, että rakennukset täytyi saada valmistumaan nopeasti ja sitä varten otettiin käyttöön uudenlaista rakennustekniikkaa. Rakennusratkaisujen ominaisuuksia ei ehditty juuri tutkia ja syntyi riskialttiita rakennustapoja.

    – Nykynäkökulmasta talot on rakennettu väärin, paljastaa Pirinen.

    60–70-luvuilla rakennetut rakennukset ovat nyt 40–50 vuotta vanhoja eikä suojaavia rakennusosia ole Pirisen mukaan vieläkään vaihdettu. Pirinen kertoo, että jo 90-luvulla asiantuntijat huomasivat, ettei rakennuksia huolleta oikein. Homepommi oli jo muhimassa.

    Ongelma ei kuitenkaan ollut silloin niin vakava kuin nyt ja talot jätettiin korjaamatta oikea-aikaisesti.

    – Homeongelmia on kaikissa rakennuksissa. Viimeisimpien arvioiden mukaan kodeissa altistuu kosteusvaurioille noin 400 000, kouluissa 200 000 ja muissa rakennuksissa 100 000 ihmistä päivittäin, Pirinen kertoo.

    Jos kaikki hometalot korjattaisiin nyt, siihen tarvittaisiin koko valtion budjetin suuruinen summa.

    – On arvioitu, että suomalaisen rakennuskannan rakennusvelka on 30–50 miljardia. Se on lähes Suomen valtion budjetin verran.

    Lue lisää aiheesta:
    Studio55

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •