Asiantuntija: Koronarajoituksia ei ole syytä tiukentaa muutamaan viikkoon, ellei tautitilanne pahene

Epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta sanoo, että jos tautitilanne ei selvästi muutu pahempaan päin, ei ole syytä määrätä uusia rajoitustoimia ennen kuin nykyisten vaikutus on selvillä 2–3 viikon päästä.

– Kaikenlaisten spekulaatioiden sijaan kannattaisi keskittyä siihen, että kaikki henkilöt noudattaisivat tämänhetkisiä ohjeita ja suosituksia siitä, kuinka näitä lähikontakteja vältetään ja minimoidaan, koska se on se avainasia. Nämä ovat erittäin suuren luokan toimenpiteitä, ja meillä ne on pystytty tekemään aikaisemmin kuin monessa muussa maassa. Niillä on mahdollista vaikuttaa epidemian kulkuun, Nuorti sanoo.

Hyvällä yhteistyöllä Euroopan tilanne kuriin jopa kuukaudessa?

Molekyylivirologian dosentti Pekka Susi Turun yliopistosta arvioi, että hallituksen nykytoimien pääsiäiseen kestävä aikajänne on varsin hyvin mitoitettu. Hänen mukaansa toimien nyt valittu kesto ei ole ylettömän pitkä vaan perustuu ajatukseen siitä, kuinka kauan viruksen saanut voi tartuttaa sitä seuraavalle.

– Kysymys on, meneekö tämä virus ketjussa ihmisestä toiseen, koska silloin tämä aika ei riittäisi, kun joku aina infektoituisi uudestaan. Nyt kun olemme vähän kuin karanteenissa, sitä viruksen välittymistä toisille ei toivottavasti tapahtuisi ja ketju voitaisiin saada poikki kuukauden aikajänteellä, hän sanoo.

Parhaassa tapauksessa ja hyvällä yhteistyöllä Euroopan maat voisivat Suden mukaan saada koronavirusepidemian hallintaan jopa kuukaudessa. Jos taas viruksen hillitsemiseen tähtääviä rajoituksia puretaan liian nopeasti, epidemia voi tehdä paluun.

– Juuri uutisoitiin, että Kiinassa on havaittu ensimmäinen maan sisäinen infektio moneen viikkoon. Kun suuri osa maan väestöstä ei ole saanut altistusta, virus voi aloittaa uuden kierroksen. Tämä on se paha skenaario pitkässä juoksussa. Globaalitalous hyytyy, jos tästä tulee vielä kuukausien tai vuosien tapahtumaketju, Susi kertoo.

Oman vaikeutensa kaikenlaisten epidemioiden suitsimiseen tuo professori Nuortin mukaan se, että tilanne voi muuttua nopeasti, jolloin myös suosituksia joudutaan muuttamaan nopeasti. Kun riskiarvioita ja toimenpiteitä joudutaan tekemään samanaikaisesti, ihmisiä helposti hämmentää se, kun yhtenä päivänä kehotetaan yhteen ja toisena toiseen.

– Se on tällaisen uuden tilanteen luonne. Koska tieto muuttuu, suositukset ja toimenpiteet muuttuvat, ja se on erittäin haastavaa viestittävää, hän sanoo.