Kuluttajien luottamus piristyi alkuvuonna ja nousi yli jo pitkän ajan keskiarvonkin mutta kevään jälkeen suomalaiset on peloteltu taas suolapatsaiksi. Nyt menee taas kehnosti.
Pikaisessa katukyselyssä Helsingin keskustassa oman talouden näkymistä ollaan kohtuullisen toiveikkaita.
– Töitä kun olis vaan ja terveyttä niin mikäs siinä, sanoo Ilkka Nordström.
– Toivottavasti parempaa, toteaa talousasioiden penkkiurheilijana itseään tituleeraava Heikki.
Koko maan näkymiä molemmat pitävät huonona. Lääkkeet vaihtelevat.
– Mun arvio on, että huonompaan suuntaan mennään. Nämä hallituksen suunnitelmat eivät ole kovin positiivisia työntekijän näkökulmasta, toteaa Nordström.
Närästyksen aihe tiivistyy yhteen sanaan.
– Pakkolait.
Mannerheimintiellä kipakassa pakkasessa vastaan tullut Heikki on tismalleen eri mieltä.
– Me tarvittaisiin lainsäädäntömuutos, millä yleissitovuus poistetaan työehtosopimuksista ja laittomat lakot tehdään reilusti kalliimmiksi ja sitten tukilakot kiellettäisiin. Jos toi paketti viedään eduskuntaan ja saadaan lainsäädäntömuutos, niin se muuttaa jo oleellisesti meidän edellytyksiä selviytyä paremmin jatkosta.
Tulehtuneet työmarkkinat
Paha työttömyys saa ihmiset varovaisiksi.
– Yleensäkin se ilmapiiri työmarkkinoilla on tällä hetkellä aika tulehtunut ja veikkaisin että se luo epävarmuutta kuluttajien keskuudessa, sanoo ekonomisti Henna Mikkonen Danske Bankista.
Mitä tämä merkitsee Suomen talouden elpymiselle ensi vuonna?
– Yksityinen kulutus on valtaosa Suomen bruttokansantuotteesta, joten sillä iso merkitys mitä kuluttajat ajattelevat omasta tilanteestaan. Kyllä mekin ajattelemme, että ei kuluttajasta Suomen talouden pelastajaksi ainakaan ensi vuonna ole, Mikkonen jatkaa.
Myös teollisuuden meno jatkuu vaisuna – Suomi seisoo vaikka Eurooppa elpyy.
– Suomen kannalta myönteistä on, että se elpyminen on entistä investointivetoisempaa eikä niin kuluttajavetoista kuin tähän asti ollut. Tämä tyypillisesti hyödyttää Suomen vientiä ja taloutta, eli pientä orastavaa optimismia ilmassa, Mikkonen sanoo.