Armeijasta pois potkittu transsukupuolinen sotilas löytyi kuolleena Etelä-Koreassa – syrjivää lakia vaaditaan muutettavaksi

Palokunta löysi sotilaan kotoaan. Yonhap-uutistoimiston mukaan hätäpuhelun oli soittanut mielenterveysneuvoja, joka sanoi, ettei sotilaasta ollut kuultu moneen päivään.

Etelä-Korea on sukupuoli-identiteettiin liittyvissä asioissa hyvin konservatiivinen ja syrjii sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä monia muita Aasian maita enemmän.

Parikymppinen sotilas liittyi armeijaan vapaaehtoisena vuonna 2017. Hän kävi sukupuolenkorjausoperaatiossa Thaimaassa vuonna 2019.

Puolustusministeriö piti sukuelinten poistamista henkisenä tai fyysisenä vammana, ja viime vuonna sotilas päätettiin irtisanoa. Tuolloin hän esiintyi lehdistötilaisuudessa itkuisena ja pyysi, että saisi jäädä armeijaan.

Sotilaan kuolemaa pidetään itsemurhana, vaikka hän ei jättänytkään jälkeensä viestiä. Yonhapin mukaan viranomaiset ovat kertoneet sotilaan yrittäneen itsemurhaa muutama kuukausi sitten.

Armeija oli lapsuuden unelma

Ystävät ja aktivistit ovat järjestäneet paikalliseen sairaalaan muistoalttarin, jossa sotilasta on muisteltu. Muistoa ovat kunnioittaneet myös useat ihmisoikeusryhmät ja Etelä-Korean liberaalipoliitikot.

Puolustusministeriö on niin ikään esittänyt pahoittelunsa.

Kaikkien kynnelle kykenevien eteläkorealaisten miesten on palveltava armeijassa lähes kaksi vuotta. Irtisanottu sotilas oli kuitenkin mennyt armeijaan vapaaehtoisesti ja kertonut, että asevoimiin liittyminen oli ollut hänen unelmansa lapsesta saakka.

Sotilaan kuolema on saanut monet vetoamaan Etelä-Korean kansanedustajiin, jotta nämä hyväksyisivät syrjinnän kieltävän lain. Kansainväliset ihmisoikeusryhmät ovat jo aiemmin ilmaisseet huolensa tavasta, jolla maa kohtelee seksuaalivähemmistöihin kuuluvia sotilaita. Sotilaat voivat esimerkiksi saada kahden vuoden vankeusrangaistuksen saman sukupuolen kanssa harrastamastaan seksistä, vaikka siviilien kesken se onkin laillista.

Viime vuonna Etelä-Koreassa ehdotettiin lakiuudistusta, joka kieltäisi syrjinnän esimerkiksi sukupuolen, ihonvärin, iän, seksuaalisen suuntautuneisuuden, vamman tai uskonnon perusteella. Listassa on myös vähemmän tavanomaisia asioita, kuten rikoshistoria ja akateeminen tausta.

Syrjinnän kieltäviä lakeja on yritetty saada läpi toistakymmentä kertaa 14:n viime vuoden aikana. Konservatiiviset kirkot ja monet kansalaisryhmät kuitenkin vastustavat lakien läpimenoa voimakkaasti.

Suomessa apua vaikeassa tilanteessa antaa esimerkiksi Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin, joka päivystää numerossa 09 2525 0111.