Noin vuosi sitten heinäkuun 15. ja 16. päivän välisenä yönä sotilaat ja tankit valtasivat katuja Turkissa. Vallankaappausta yrittäneiden sotilaiden tarkoituksena oli syöstä presidentti Recep Tayyip Erdogan vallasta. Aamun valjetessa kävi selväksi, että vallankaappaus oli epäonnistunut.
Yön tapahtumat johtivat kuitenkin laajoihin puhdistuksiin muun muassa valtion hallinnossa, yliopistoissa ja armeijassa. Puhdistukset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. STT:n haastattelemat asiantuntijat painottavat, että monet muutokset olisivat luultavasti tapahtuneet ilman vallankaappausyritystäkin, tahti on vain ollut nopeampi.
– Erdogan oli viemässä Turkkia tähän suuntaan jo siitä lähtien, kun hänestä tuli presidentti. Vallankaappausyritys antoi hänelle ja hänen AKP-puolueelleen oikeutuksen viedä muutoksia vielä pidemmälle, sanoo Sydneyn yliopiston Eurooppa-ohjelman apulaisjohtaja Bronwyn Winter.
"Toivottomuus on vallannut monien mielen"
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan voi perustellusti sanoa, että vallankaappausyritys oli todennäköisesti vastaisku armeijassa jo suunnitteilla oleville puhdistuksille.
– Vuosien varrella Erdoganin hallinto on yrittänyt puhdistaa erilaisia ryhmiä, jotka se on katsonut itselleen vahingolliseksi, hän sanoo.
Etenkin maahan julistettu poikkeustilalaki on antanut viranomaisille lisävaltuuksia.
– Laki on mahdollistanut erityisvaltuudet ennen muuta Gülen-liikkeen täydelliseen alasajoon, ja sen ohella myös monien muunlaisten ryhmien, kuten kriittisten journalistien, opposition ja varsinkin kurdipuoleen alasajoon, hän sanoo.