Turkkilaiset opiskelijat ovat osoittaneet jo viikkoja mieltään johtuen poliittisena pidetystä rehtorinimityksestä.
Protestit alkoivat, kun yhteen Turkin parhaimmista yliopistoista, istanbulilaiseen Bogaziciin (suom. Bosporin yliopisto) nimitettiin vuoden alussa uusi rehtori Melih Bulu, joka on myös valtapuolue AKP:n entinen parlamenttivaaliehdokas.
Opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan mukaan nimitys oli poliittinen ja Bulu valittiin virkaan ennen kaikkea presidentti Recep Taayip Erdoganin luottomiehenä. Bulu oli sitten vuoden 1980 ensimmäinen rehtori, joka valittiin yliopiston ulkopuolelta eikä yliopistokomission nimittämänä, kuten yleensä on tapana.
Nimitys käynnisti protestit yliopiston itsenäisyyden puolesta. Protestit ovat jatkuneet jo viikkoja, ja ne ovat levinneet myös muihin yliopistoihin ja kaupunkeihin.
Protestien pituutta voidaan pitää poikkeuksellisena Turkissa, jossa demokraattisia vapauksia on kiristetty äärimmilleen.
– Näiden protestien pituus ja hallituksen vastaus niihin on hälventänyt sekulaarien, urbaanien oppositioäänestäjien pelkoja. Tämä pelko on ollut se, että jos protestoimme kadulla, meidät tuhotaan. Se on vähentynyt päivä päivältä, sanoo istanbulilainen politiikan analyytikko Atilla Yesilada Financial Timesille.
Turkkiin erikoistunut suomalaistutkija, Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen sanoo, että protestit ovat symbolisesti tärkeitä. Ne eivät ole puoluepoliittisia, vaan keskittyneet yhden asian ympärille, mikä on ollut tyypillistä Turkin nuorisoprotesteissa viime vuosina.
– Ne osoittavat, että nuoret uskaltavat ja haluavat vastustaa Erdogania. Samalla tavallahan alkoivat myös vuoden 2013 Gezi-protestit, joissa nuoret kokoontuivat aluksi vastustamaan yhtä asiaa.
Istanbulin Gezi-puiston protestit alkoivat paikallisen puiston purkusuunnitelmista.
Myös protesteihin osallistunut turkkilaisopiskelija sanoo, että protestit ovat keskittyneet pääasiassa yhden asian ympärille, akateemisen vapauden puolustamiseksi.
– Totta kai Turkin hallituksen yleinen toiminta viime vuosina vaikuttaa myös asiaan, mutta se ei ole protestien pääsyy. Se kuitenkin lisää bensaa liekkeihin, hän kertoo STT:lle.
– Jos nimitys olisi tehty kenen tahansa presidentin toimesta ohi yliopistokomission, niin protestoisimme silti, hän lisää.
STT ei julkaise haastateltavan nimeä Turkin tilanteen vuoksi.
"Sinä et ole sulttaani", kirjoittivat nuoret Erdoganille
Yliopistonimitys ei ole poikkeuksellinen, vaan osa pidempää jatkumoa, jossa hallinto on pyrkinyt ottamaan eri virastoja haltuunsa.
Vuoden 2016 sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on nimitetty monia hallinnon nimittämiä virkamiehiä niin sanotuissa puhdistuksissa erotettujen virkamiesten tilalle. Turkin hallituksen mukaan kyse on ollut vallankaappausyrityksestä syytetyn Gülen-liikkeen tukijoiden "puhdistuksesta" hallinnosta, kriitikkojen mukaan presidentti ja hänen hallintonsa ovat nimityksillä yrittäneet saada kontrolliinsa kaikki turkkilaisen yhteiskunnan osat.
Tutkijoita on myös jo aiemmin erotettu ja painostettu Turkissa siksi, että nämä ovat allekirjoittaneet kurdialueiden rauhanvetoomuksen.
Protesteissa keskeiseksi onkin noussut rehtorinimityksen lisäksi laajempi taistelu yliopistojen vapaudesta Turkissa.
– Älä sekoita meitä heihin, jotka palvovat sinua ehdoitta. Sinä et ole sulttaani, yliopisto-opiskelijat totesivat avoimessa kirjeessään presidentille.
Poliisi on käyttänyt kovia otteita protestoijia vastaan. Satoja opiskelijoita on otettu kiinni, ja osa sittemmin vapautettu.
– Jokaisessa protestissa on ollut paikalla iso määrä poliiseja, useita satojakin, STT:n haastattelema opiskelija sanoo.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt nousivat tikunnokkaan
Protestit ovat lietsoneet myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa vihamielistä retoriikkaa, joka on kiteytynyt laajemmaksi arvokonfliktiksi liberaalin yliopiston ja konservatiivisen presidentin välillä.
Presidentti Erdogan on nimitellyt nuoria niin "terroristeiksi" kuin "LGBT-nuorisoksi", joka taistelee Turkin "kansallisia ja henkisiä arvoja vastaan". Hän myös väitti, ettei Turkissa olisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, koska Turkki on "moraalinen" maa.
Puheiden taustalla on ilmeisesti se, että yliopiston opiskelijat olivat järjestäneet taidenäyttelyn, jossa hallituksen mukaan esitettiin islamin pyhä paikka Kaaba "pilkkaavassa valossa". Kaaba oli koristeltu esillä olevassa näyttelyssä sateenkaarilipuilla.
Uuden rehtorin on pelätty myös tuovan uuden konservatiivisemman linjan yliopistoon. Yhtensä virkakautensa ensimmäisistä asioista Bulu sulki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille tarkoitetun opiskelijakerhon.
– Sulkeminen oli iso isku, sillä kerho oli monelle tärkeä paikka ilmaista vapaasti itseään ja ajatuksiaan. Monet pelkäävät, että uusi rehtori vaikuttaa akateemiseen vapauteen laajemminkin, STT:n haastattelema opiskelija kertoo.
Bulu perusteli sulkemista sillä, että viranomaiset väittivät löytäneensä kerhosta "terrorismia edistäviä" julkaisuja, muun muassa kielletyn kurdijärjestön julkaisun.
Uskonnon merkitys nuorten elämässä heikkenee presidentin toiveista huolimatta
Bogazici on Turkin arvostetuimpia ja vapaamielisenä tunnettu yliopisto, jonka opiskelijat lienevät jo valmiiksi keskivertoa liberaalimpia ja kriittisempiä.
Osa tutkijoista on kuitenkin pohtinut, voisivatko protestit toimia katalysaattorina Turkin nuorten laajemmalle turhautumiselle.
Vaikka presidentti Erdogan on uhonnut kasvattavansa "uskonnollisen nuorison", tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat kehittymässä päinvastaiseen suuntaan. Monet turkkilaiset nuoret ovat vanhempia sukupolvia sekä liberaalimpia että paremmin koulutettuja. He edustavat internet-sukupolvea, joka osaa hakea tietoja myös valtamedian ulkopuolelta.
Istanbulilaisen Konda-tutkimuslaitoksen vuoden 2018 tutkimuksen mukaan uskonnollisten arvojen mukaan elävien nuorten osuus on laskenut 28 prosentista 15 prosenttiin vuodesta 2008. "Moderniksi" itsensä määrittelevien osuus on noussut kymmenellä prosenttiyksiköllä 43 prosenttiin. "Perinteiseksi konservatiiviksi" itsensä määrittelee 42 prosenttia nuorista.
– Tutkimuksista on nähtävissä, että nuorten arvomaailma ei ole samanlainen kuin AKP:lla. He arvostavat demokratiaa ja oikeusvaltiota eivätkä halua, että kaikkea johdetaan Ankarasta käsin, Leinonen sanoo.
Nuorten turhautuminen näkyy
Kondan tutkimuksen mukaan itseään onnellisina pitävien nuorten määrä on laskenut 57 prosentista 51 prosenttiin. Toisen turkkilaisen nuorisokyselyn mukaan noin puolet on toiveikkaita tulevaisuudesta, mutta määrä on laskenut 10 prosenttiyksiköllä vuodesta 2017. Noin joka kolmas nuori on puolestaan harkinnut ulkomaille muuttoa, pääasiassa työmahdollisuuksien vuoksi.
Nuorten turhautumista kasvattaakin yleisen poliittisen tilanteen lisäksi Turkin pitkään jatkunut, koronan aikana pahentunut talouskriisi.
Talouskriisin vuoksi myös valtapuolue AKP:n kannatus on ollut ennätysalhaalla gallupeissa.
Myös Leinonen arvioi, että taloudellinen tilanne turhauttaa nuoria, sillä esimerkiksi osan kotoa muutto on viivästynyt huonon taloustilanteen vuoksi.
Tällä tyytymättömyydellä voi olla merkitystä seuraavissa vaaleissa. Nuorten äänestäjien osuus on Turkissa iso, jopa noin kolmasosa äänestäjistä, Leinonen sanoo.
Samalla valtapuolue AKP on ottanut jo yhteiskunnan eri osia laajasti valtansa alle, joten muutoksen puskeminen voi olla hankalaa.
STT:n haastattelema turkkilaisopiskelija uskoo, että protestit jatkuvat muodossa tai toisessa.
– Osaa ihmisistä totta kai pelottaa ottaa osaa mielenosoituksiin, mutta samalla moni tietää, että laki antaa meille luvan jakaa rauhanomaisia mielenosoituksia,
Hän sanoo silti itsensä ja omien ystäviensä, koulutettujen yliopistonuorten, olevan skeptisiä Turkin tulevaisuudesta juuri talouskriisin ja demokraattisten vapauksien rajoituksien takia.
– En usko, että asiat Turkissa muuttuvat lähivuosina paremmiksi. Siksi monet ihmiset yrittävät lähteä ulkomaille, jos voivat. Uskon, että moni kokee näin myös oman ystäväporukkani ulkopuolella.