Kuusivuotiaan, kätensä onnettomuudessa menettäneen pikkupojan tapaus oli niin pysäyttävä, että Sirpa Asko-Seljavaara muistaa sen elävästi vielä vuosikymmeniä myöhemmin.
Poika oli kuusivuotias. Hänen kätensä oli irronnut kämmenestä auto-onnettomuudessa. Poika kiidätettiin HYKSin kirurgisen sairaalan poliklinikalle.
– Ajattelin, että minun on pakko onnistua, sillä olin silloin ainoa kirurgi Suomessa, joka pystyi takaisinistutuksen tekemään, Sirpa Asko-Seljavaara muistaa ajatelleensa.
Leikkaus kesti yli kymmenen tuntia. Hermot ja verisuonet saatiin yhdistettyä. Elettiin 1980-lukua, ja kudoskappaleiden yhdistämisen mahdollisti edellisen vuosikymmenen lopulla kehitetty rekonstruktiivinen mikrokirurgia, jonka pioneereihin maailmassa Asko-Seljavaara kuului.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
"Olen Mika, muistatko?"
Kului vuosia, vuosikymmeniä, kunnes eräänä päivänä kirurgin käteen tarttui keski-ikäinen mies: minä olen Mika, muistatko?
– Käsi oli parantunut niin hyvin, että siihen oli jäänyt vain arpi kämmenen ympäri.
– Kyllä tuollaiset tapaamiset tuntuvat kivalta. Ne ovat muistoja kirurgian suurista voitoista. Se, että sai jotain näkyvää aikaan ja teki joka päivä jotain peruuttamatonta potilaille. Se oli hienoa, mutta hirveän vastuullista, Asko-Seljavaara hymyilee kodissaan Helsingin Lauttasaaressa.
