Ari-Pekka Liukkosen arvokas puheenvuoro: "Näistä asioista ei ole aiemmin puhuttu suomalaisessa urheilussa"

– Näistä asioista ei ole aiemmin puhuttu suomalaisessa urheilussa. Jos olisi, niin kenties minunkin olisi ollut helpompi jo aiemmin ymmärtää, mistä oikein on kysymys, kaksissa aiemmissakin kesäolympialaisissa ahdistusoireiden kanssa paininut Liukkonen sanoo.

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kävivät keskenään Liukkosen mielessä taistelua, joka väkisinkin vei voimia. Tokiossa olympiataival tyssäsi sekä 50 metrin että 100 metrin vapaauinnissa jo alkueriin. Jyväskyläläisuimari korostaa, että henkiseen hyvinvointiin liittyvissä ongelmissa olennaisinta on saada jutella asioista jonkun kanssa.

– Sillä ei välttämättä ole niin suuri merkitys, kuka on kuuntelemassa, kunhan niitä omia ajatuksia vain pääsee jakamaan toisen ihmisen kanssa. Olennaista on, ettei asioita tarvitsisi ratkoa pelkästään omassa mielessään.

Ennen Tokion-reissuaan Liukkonen osallistui toukokuussa Unkarin Budapestissä pidettyihin uinnin pitkän radan EM-kilpailuihin, joista matkaan tarttui lopulta EM-kulta 50 metrin vapaauinnista. Saavutus oli palkinto vuosien kovasta työstä, sekä pitkään kiusanneen selkävaivan selättämisestä.

– Selkä alkoi vaivata jo keväällä 2017, ja sen kuntoon saaminen oli pitkä prosessi. Vasta syksyllä 2019 vaivat rupesivat hiljalleen helpottamaan, ja selkä saatiin kuntoon lopulta tämän vuoden alkupuolella.

– Selkävaivojen jälkeen EM-kullan voittaminen oli minulle iso asia. Edellisestä arvokisamitalistakin oli jo aikaa seitsemän vuotta (EM-pronssi 2014), ja siksi olen joutunut vakuuttelemaan välillä omaa osaamistani muille, vaikka tiedän pystyväni hyvänä päivänä voittamaan kenet tahansa.

"Koen olevani lähellä maailman absoluuttista huippua"

Liukkonen on ollut yli kymmenen vuoden ajan arvokilpailufinaaleissa, ja mitaleita hän on ehtinyt saavuttaa jo lukuisat määrät.

– Olen ehtinyt nähdä ja kokea paljon. Päällimmäisenä on kuitenkin mielessä se, että en ole vielä saanut näytettyä parasta osaamistani. Euroopan mestaruuden voittamisen jälkeen koen olevani jo niin lähellä maailman absoluuttista huippua, että olisi hölmöä jättää seuraavat kortit kääntämättä.

32-vuotiaan Liukkosen katse on tällä hetkellä ensi kevään MM-uinneissa Japanissa sekä ensi kesän EM-uinneissa Italiassa. Liukkonen sanoo etenevänsä uintiurallaan aina vuosi kerrallaan. Tällöin tavoitteet pysyvät konkreettisempina, päivittäisen työn merkitys hahmottuu paremmin ja tekemisen taso pysyy laadukkaana.

– Seuraaviin kesäolympialaisiin ei ole enää kuin kolme vuotta aikaa (Pariisi 2024) ja sitä seuraavatkin olympialaiset ovat vielä mahdolliset (Los Angeles 2028), jos vain terveys ja talouspuoli ovat kunnossa, valmentaja Marko Malvelan luotsaamaan sprinttitalliin kuuluva Liukkonen toteaa.