Argentiinan presidentinvaalit voittanut oikeistopopulisti Javier Milei lupaa maalle radikaaleja ratkaisuja talousvaikeuksiin

Näin argentiinalainen presidenttiehdokas heiluu vaalikampanjassaan moottorisahan kanssa 0:20
Katso videolta, kuinka omintakeinen Javier Milein tapa kampanjoida presidentinvaaleissa oli.

Milei on saamassa lähes 56 prosenttia äänistä. Vastaehdokas Sergio Massa tunnusti tappionsa jo ennen ensimmäisten virallisten tulosten julkistusta.

Oikeistopopulisti Javier Milei on voittanut Argentiinan sunnuntaina järjestetyt presidentinvaalit.

Kun presidentinvaalien toisen kierroksen äänistä oli laskettu yli 99 prosenttia, Milei oli saamassa noin 55,7 prosenttia ja vastaehdokas, entinen valtiovarainministeri Sergio Massa noin 44,3 prosenttia äänistä. Asia selviää maan vaalilautakunnan laskennasta.

Voittonsa varmistuttua Milei lupasi päättää Argentiinan vuosikymmeniä kestäneen talouden alhon.

– Tänään alkaa Argentiinan uudelleenrakentaminen. Tänään alkaa Argentiinan laskusuunnan loppu, Milei lupaili.

Massa ehti tunnustaa tappionsa jo ennen ensimmäisten virallisten tulosten julkistamista.

– Selvästikään tulokset eivät ole sellaisia, mitä toivoimme. Olen jo onnitellut Javier Mileitä, Massa sanoi.

Naapurimaa Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva onnitteli tulevaa hallintoa vaalivoitosta viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).

– Argentiina on hieno maa ja ansaitsee kaiken kunnioituksemme. Brasilia on aina valmis yhteistyöhön argentiinalaisveljiemme kanssa, Lula kirjoitti.

Uuden presidentin on määrä aloittaa tehtävässään 10. joulukuuta.

Radikaaleja ratkaisuja talousvaikeuksiin

Taloustieteilijä Milei nousi tämän vuoden aikana melko tuntemattomasta kansanedustajasta vaalien ennakkosuosikiksi. Hänen radikaalit esityksensä Argentiinan kroonisiin talousvaikeuksiin ovat herättäneet sekä vastakaikua että tiukkaa vastustusta.

Oikeistolaista La Libertad Avanza -liittoumaa johtava Milei on kertonut haluavansa muun muassa dollarisoida Argentiinan talouden, sulkea lukuisia ministeriöitä ja maan keskuspankin, sallia elinkaupan ja kieltää abortin. Hän on myös kertonut pitävänsä ilmastonmuutosta valheena ja kyseenalaistanut Argentiinan sotilasdiktatuuriajan uhrilukuja.

Peronistista Union por la Patria -koalitiota edustanut vastaehdokas Massa pyrki esittämään itsensä kampanjassaan räväkän Milein vastakohtana, turvallisena ja kokeneena vaihtoehtona. Vaalien alla hän kosiskeli äänestäjiä alentamalla tuloveroja suurelle osalle väestöstä.

Vihaisia ja pettyneitä ihmisiä

Räväkästä tyylistä, järjestelmän vastaisista kannanotoista ja aselakien vastustamisesta tunnettua Mileitä on verrattu muun muassa Brasilian entiseen presidenttiin Jair Bolsonaroon ja Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trumpiin.

Asiantuntijoiden mukaan Milein suurimpana erona edellä mainittuihin entisiin valtionjohtajiin on se, että hänen suosionsa äänestäjien keskuudessa kumpuaa suurilta osin Argentiinan surkeasti hoidetusta taloustilanteesta.

– He eivät ole oikeistolaisia ihmisiä. He ovat vihaisia ja pettyneitä ihmisiä, kuvaili yhdysvaltalaisen Inter-American Dialogue -ajatushautomon Michael Shifter.

Argentiinan lippuun sonnustautunut 50-vuotias Nacho Larranaga sanoi uutistoimisto AFP:lle kansan olevan kyllästynyt peronismiin.

– Milei on tuntematon, mutta mielipuoli on varasta parempi, Larranga sanoi.

Milein vaikea saada lupauksiaan läpi

Monet asiantuntijat ovat jo ennen vaaleja ihmetelleet, mitä Milei tekisi valtaan päästyään. Valtaosa hänen ehdotuksistaan ei todennäköisesti mene läpi, sillä hänellä ei katsota olevan paljoakaan vaikutusvaltaa edes liittolaistensa keskuudessa.

Politiikan asiantuntija Virginia Oliveros sanoi vaaleja käsitelleessä verkkoseminaarissa, että Milein voitto johtaisi täydelliseen kaaokseen.

– Hänellä ei ole työryhmää tai suunnitelmaa. Ei ole selvää, mitä hän aikoo tehdä, sanoi Oliveros.

Buenosairesilaisen Torcuato Di Tella -yliopiston politologian professori Carlos Gervasoni taas sanoi, että Milein vaikutusvalta on todella heikko maan parlamentissa.

– Hän voi joko laimentaa lupauksiaan tai yrittää viedä lupauksiaan läpi radikaalimmilla tavoilla, kuten presidentin asetuksilla tai kansanäänestyksillä. Se olisi vaarallista, Gervasoni sanoi.

Lue myös:

    Uusimmat