Poppari Antti Tuisku pyristeli irti lokeroista ja on nyt suositumpi kuin koskaan.
Keväällä 2015 Antti Tuisku ahtautui valkoiseen bemariinsa tuottaja Jurek Reunamäen ja muusikko Kalle Lindrothin kanssa jyväskyläläisellä parkkipaikalla. Kolmikko oli saanut valmiiksi Peto on irti -nimisen demon, jonka popittamisesta mökkinaapurit olivat jo aiemmin illalla saaneet tarpeekseen. Miehet siirtyivät luukuttamaan kappaletta autoon, kunnes mökin omistaja asteli yökahdelta parkkipaikalle ja sanoi, että "nyt sisälle ja musa pois, tästä tulee valituksia". Kolmikko ei olisi millään halunnut päästää kappaleesta irti, jolloin he yhdessä ymmärsivät: nyt iskimme kultasuoneen.
Saman vuoden kesällä Tuisku jo rokkasi Provinssin ja Ruisrockin lavoilla. Yleisö oli villinä, ja väkeä paikalla niin paljon, että teltat kävivät ahtaiksi.
– Muistan soittaneeni sen Provinssi-keikan jälkeen vanhemmilleni itku silmässä, että nyt on olo, että ollaan isojen asioiden äärellä.
Peto oli irti.
Äkkikäännös kädenlämpöisestä
Muutama vuosi aiemmin Tuiskun ura oli haalistunut kädenlämpöiseksi. Oli 10-vuotisjuhlakiertue, jolla poppari esiintyi puolityhjille konserttisaleille. Tuisku kuuli myös itseään verrattavan Juha Tapioon, mutta pop-twistillä.
– Kaikki kunnia Juha Tapiolle, mutta iskelmämaailma ei ole ollut koskaan se, mihin olen pyrkinyt. Minä halusin olla Suomen Madonna: se paheksuttavin, rohkein ja hulluin tyyppi popmusassa.
Nyt Tuiskulla on tuo Madonna-vaihde päällä, ja yhä lujempaa keulii. Perjantaina hän julkaisee uuden levyn, jolta julkaistut sinkut ovat jo nousseet listojen kärkeen.
– Minut on yllättänyt se, miten kauan aikaa menestys on jatkunut. Ja tämä vain kasvaa ja kasvaa, Tuisku ihmettelee.
Hän arvelee, että menestys ei johdu vain musiikista, vaan kyse on isommasta ilmiöstä. Aiemmin niin useasti lytätty ja lokeroihin ahdettu Tuisku on comebackinsa jälkeen yllyttänyt muitakin pitämään päänsä ja olemaan juuri sitä, mitä haluavat.
– Yleisö näkee minusta, että olen itse vihdoin sellaisessa paikassa, että en määritä itseäni muiden ihmisten ajatusten perusteella. Ja minä en ole lavalla se, joka tuomitsee muita, vaan kannustan ihmisiä olemaan niin kreisejä kuin haluavat.
– Uskon, että olen nyt jonkinlainen kanava sellaiselle sanomalle ja ideologialle, mitä ihmiset ovat odottaneet.
Homo vai hetero? Väliäkö sillä
Mutta vielä löytyy heitä, jotka niin kovasti kaipaisivat lokeroita. Tällaisille ihmisille jatkuva jankutuksen aihe on, tykkääkö Tuisku tytöistä vai pojista. Oli asia miten hyvänsä, siitä artisti ei julkisesti puhu.
– Yksityiselämäni varjelemisessa ei ole kyse siitä, että varjelen seksuaalisuuttani. Kyse on siitä, että on määrättyjä asioita omassa elämässä, jotka haluan pitää itsellä. En ikinä antaisi itselleni anteeksi sitä, että lehdissä kaikkein kiinnostavinta olisi se, mitä tapahtuu kotiseinieni sisäpuolella. Musiikkini ansaitsee kaiken huomion.
Tuiskun artisti-imagoon kuitenkin kuuluu vahvasti seksuaalinen vihjailu, jonka hän heittää täysin leikiksi. Tuisku syö banaania ja haluaa soitella hanuria, ja näitä suoria ja epäsuoria viestejä poppari sanoo lähettävänsä täysin tietoisesti. Hän kokee, että nekin vapauttavat ihmisiä lokeroajattelusta.
– Ihmiset ovat tuollaisen leikittelyn kautta huomanneet, että näissä asioissa ei oikeasti ole mitään kauhean ihmeellistä. Ja samalla se avaa joka ikiselle olon siellä keikalla, että me kaikki kuulumme tänne.