Antaako media lisää näkyvyyttä uutisissa mainostilan ostamisen myötä? Uutismediat tyrmäävät Aaltolan kohuväitteen

Mika Aaltola torjuu puheet poliittisesta kokemattomuudesta 9:55
Huomenta Suomi: Mika Aaltola torjuu puheet poliittisesta kokemattomuudesta (16.8.2023)

STT:n haastattelemat uutismediat sekä yrityksiä edustava Medialiitto tyrmäävät ajatuksen, että ilmoitustilan ostamisella voisi hankkia näkyvyyttä uutisissa.

– Ei tule kysymyksenkään, että mediamme antaisivat lisää näkyvyyttä ilmoitustilan ostajille, vastaa Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen sähköpostitse viitaten kaikkiin Kaleva Median julkaisuihin.

Presidenttiehdokas Mika Aaltola (sit.) arveli vastikään Journalisti-lehden haastattelussa, että journalistinen media voisi antaa lisää näkyvyyttä, jos heiltä ostaisi enemmän mainostilaa. Aaltolan mukaan väite perustuu tiedotusvälineiden mainosmyyjien puheisiin.

Aaltolan mukaan koplauksen mahdollisuus on tuotu esiin epämääräisesti.

– Mediat soittavat, onko meillä rahkeita mainostilan hankkimiseen. Aika selvästi tuodaan esille, että se tuo myös muuta näkyvyyttä lehdessä tai kanavalla, sanoi Aaltola Journalistille.

Sanoman kaupallinen johtaja Tuomas Airisto toteaa, että kyse on hyvin harvinaislaatuisesta väitteestä, jolle toivoo lisäselvitystä. Airisto toimii myös hallituksen puheenjohtajana myynti- ja markkinointiorganisaatio Kärkimediassa, jossa on hänen mukaansa edustettuina suurin osa suomalaisista tilattavista sanomalehdistä.

– En ole kuullut mistään organisaatiosta tai markkinalta tällaista väitettä aiemmin, hän sanoo.

Aaltola ei ole täsmentänyt

Keskisuomalaisen toimitusjohtajan Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan on kaukaa haettua, että yksittäinen myyjä voisi luvata journalistisen sisällön puolesta jotain tai pyrkisi vaikuttamaan siihen.

– Tuollainen väite kun esitetään, niin se pitäisi yksilöidä, Kangaskorpi sanoo.

Medialiiton mukaan on mahdollista, että löytyy joitakin pieniä, alan itsesääntelyyn sitoutumattomia toimijoita, jotka toimivat toisella tavalla, mutta niiden merkitys on marginaalinen.

– Tämä voisi koskea joitakin pieniä ilmaisjakelulehtiä, jotka eivät kuulu esimerkiksi Uutismedian liittoon eivätkä ole sitoutuneita JSN:ään, sanoo Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.

Mika Aaltola ei ole tarkentanut, mihin mediayhtiöihin hän viittaa. STT pyysi Aaltolalta haastattelua aiheesta. Aaltolan mukaan asiaa selvitellään kampanjassa, ja menee perjantaille ennen kuin hän tietää tilannekuvan.

Aaltolan esittämän väitteen mukainen toiminta on vastoin Journalistin ohjeita, joihin lähes kaikki suomalaiset tiedotusvälineet ovat sitoutuneet. Ohjeiden mukaan journalistista päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle ja journalistisen sisällön ja mainosten raja on pidettävä selvänä.

"Ilmiö on selvästi olemassa"

Julkisen sanan neuvoston (JSN) tehtävänä on tulkita, noudattavatko Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat hyvää journalistista tapaa. JSN:lle ei ole kanneltu mainostilan ja journalistisen sisällön koplauksista, jotka olisivat koskeneet valtakunnallista tai maakunnallista uutismediaa.

– Ne eivät ole kyllä olleet vaalimainonnan yhteydessä, ne ovat olleet toisentyyppisissä tilanteissa, sanoo JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen STT:lle.

Tapauksista on annettu myös langettavia päätöksiä.

– Harvakseltaan tulee, mutta kyllä ilmiö on selvästi olemassa, sanoo Hyvönen.

Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten Gloria-lehti sai langettavan päätöksen JSN:n mukaan merkittävän ilmoittajan tuotteet ja tätä edustavat henkilöt saivat silmiinpistävän paljon palstatilaa ja kritiikittömiä arvioita kauneusliitteessä.

Lue myös:

    Uusimmat