Helsingin Ritarihuoneen näyttely kertoo aateliston roolista Suomen historiassa.
Keitä he olivat – aateli yhteiskunnan rakentajana -näyttely kertoo ansioituneiden aatelisten elämästä valokuvin, esinein ja arkistomateriaalein. Aineisto on koottu kartanoista, yksityiskodeista ja kokoelmista.
Useat keskeiset poliittiset vaikuttajat, arkkitehdit ja yhteiskunnalliset uudistajat ja taiteilijat ovat tulleet aatelissäädystä, kertoo Ritarihuoneen näyttelytoimikunnan jäsen, Heinolan kaupunginmuseonjohtaja Kari-Paavo Kokki.
– Taiteilijat ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka heillä oli mahdollisuus matkustaa ulkomaille ja saada oppia, nähdä uusia asioita. Mutta myöskin aateli monella tapaa sitten hyödynsi näitä taitojaan ja osaamistaan Ruotsin valtakunnan, Venäjän valtakunnan ja itsenäisen Suomen aikana. Meidän kaksi presidenttiämme, Mannerheim ja Svinhufvud olivat molemmat aatelin jäseniä.
Aateluus velvoittaa
Moni aatelinen ajatteli, että aateluus velvoittaa eli että aatelisilla oli velvollisuus tehdä työtä yhteiskunnan hyväksi, kertoo museonjohtaja Kari-Paavo Kokki.
– Ei aatelisto istunut pelkästään kartanossa ja lukenut ranskalaisia romaaneja. He osallistuivat tämän yhteiskunnan kehittämiseen hyvin monella eri tavalla, sanoo museonjohtaja Kokki.
Aatelismiehistä koulutettiin sotilaita
Aatelismiehet olivat usein sotilaita kuten Theodor von Frenckell, joka palveli Pietarissa ja soti Turkissa, mutta päätyi lopulta päättävälle paikalle suvun paperitehtaan toimitusjohtajaksi Tampereelle.
Teollisuudessa aatelin jäseniä olivat muun muassa Rosenlewit ja Hackmanit ja Fabergen kultaseppä Hjalmar Armfelt.
Aatelisia arkkitehtejä olivat Karl August Wrede, Odert Sebastian Gripenberg, Gustav Estlander ja suomenkielen esitaistelijana oli vapaaherra Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.
