Kirjailija, näyttelijä Anna-Leena Härkönen kaipaa näyttelijätyöyhteisöön kuulumista. Kevät näyttäisi kuitenkin kuluvan hiljaiselon merkeissä. Uusi romaanikin on valmis.
Anna-Leena Härkönen pelkäsi viime keväänä joutuvansa itse sairaalaan ja läheistensä kuolevan.
– Minulla on paljon riskiryhmiin kuuluvia ystäviä ja mietin keväällä, että kuka kuolee ensimmäisenä. En pystynyt keskittymään romaanin käsikseenkään, se oli pakko laittaa sivuun.
Härkönen varautui koronaan monin tavoin, muun muassa hamstraamalla tonnikalaa ja talouspaperia.
– Lehdessä neuvottiin pakkaamaan sairaalakassi, jos tulee äkkilähtö. Pakkasin laukkuun kasvovoidetta ja Fazerin sinistä. Kirjoitin kolumniinkin, että suklaasta onkin paljon apua, jos joutuu hengityskoneeseen.
Sittemmin Härkönen on syönyt sekä suklaan että säilykkeet.
– Sairaalakassikaan ei ole enää pakattu – olen optimistisempi.
Korona masentaa
Korona on painanut Anna-Leena Härkösen mielialaa alaspäin.
– Olen allapäin ja masentunut. Haluaisin jo tavata ystäviä isommalla porukalla, matkustamista kaipaan myös. Koska tämä loppuu? En jaksa enää seurata rokoteuutisiakaan, kun koko ajan tilanne muuttuu. Ensin sanotaan, että ehkä kesään mennessä saadaan rokotettua, sitten sanotaan, että vuoden loppuun. Olen nostanut kädet pystyyn – en odota mitään tällä hetkellä.
Härkönen on juuri saanut uusimman romaaninsa, Rikospaikka, valmiiksi.
– Nyt on melko tyhjä kevät edessä. Seuraavat isommat näyttelijäntyöt ovat vasta syksyllä. Olisi mahtavaa, kun saisi työn puolesta kuulua yhteisöön, mutta nyt se ei ole mahdollista.
Härkösen lehdessä kirjoittamista kolumneista on juuri ilmestynyt Ois niin kiva -kokoelma. Rikospaikka-romaani julkaistaan toukokuussa.
