Anita oksensi raskausaikana jopa 30 kertaa päivässä – tällainen sairaus on hyperemeesi: "Kuvailen sitä maanpäälliseksi helvetiksi"

– Se on niin epämiellyttävä tila, että useimmille tulee ahdistusta ja epätoivoa. Naiset saattavat miettiä jopa raskauden keskeytystä.

– On mahdollista, että odottajalle jää traumoja. Raskausajalta odotetaan, että se on onnellista, mutta jos se onkin todella tukalaa ja kamalaa ja koko ajan toivoo, että se olisi ohi tai ei olisi edes raskaana, niin onhan se henkisesti raskas kokemus, Kajalo lisää.

Anita kertoo pahimman olevan oksentelun lisäksi jatkuva pahoinvointi. Hän joutui myös hakeutumaan sairaalahoitoon, jossa hän sai muun muassa nesteytystä suonen sisäisesti.

– Jatkuva pahoinvointi tuntui vievän kaiken ihmisarvon. Mikään normaalielämä ei ollut mahdollista. Vaikka rakastan lapsiani ja olen tehnyt kaikkeni heidän eteen, leikittelin silti sillä ajatuksella, että tekisin abortin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Anita joutui raskausaikana sairaalahoitoon hyperemeesin vuoksi.

– Hoitaja kysyi, olenko syönyt jotain. Kerroin, että olen syönyt 1–2 lusikallista jogurttia sekä maistanut vähän leipää, mutta oksentanut kaikki ulos. Hän oli tyytyväinen, että olin syönyt. Sitä oikeaa ongelmaa ei nähty, hän ihmettelee.

Anitaan hyperemeesi on jättänyt niin kovat traumat, että ei kykene hankkimaan kolmatta lasta, vaikka haluaisi.

– En vaan pysty siihen, en usko, että selviäisin siitä enää. Siihen oloon ei auta mikään.

Se, mikä hyperemeesin aiheuttaa, on mysteeri. Sairautta ei ole tutkittu kovin paljon, mutta Kajalon mukaan joitain altistavia tekijöitä on huomattu. Edes diagnostiset kriteerit eivät ole maailmanlaajuisesti yhtenäisiä.

– Naiset, joilla on matkapahoinvointiin ja migreeniin liittyvää pahoinvointia, ovat alttiimpia hyperemeesille. Myös nuori ikä sekä yli- ja alipaino altistavat sairaudelle. Varsinaista syytä me ei tiedetä.

Lue myös: Raskausaikana saadusta koronasta paljastui uusi riski – vaarassa myös oireettomat

Huonoa kohtelua terveydenhuollossa

Hyperemeesiyhdistyksen mukaan noin 700 suomalaista naista käy läpi hyperemeesiraskauden vuosittain. Kajalo puhuu puolestaan reilusta prosentista raskaana olevista.

MTV:n haastattelemien naisten kertomuksissa toistuu tietämättömyys terveydenhuollossa. Moni kertoo kokeneensa terveydenhuollossa vähättelyä ja pompottelua.

– Minua pompoteltiin päivystyksen, terveyskeskuksen ja Naistenklinikan välillä. Jokaisesta käskettiin soittaa toisaalle. Oloani ei otettu tosissaan ja yksi lääkäri käski nauttia elämästä, koska en ole sairas vaan raskaana. Tuolloin olin niin huonossa kunnossa, että jalat eivät kantaneet, yksi naisista kertoo.

Kajalon arvion mukaan tilanne voi tällä hetkellä johtua koronapandemiasta, koska terveydenhuolto on kriisissä. Anita oli kuitenkin raskaana jo ennen koronapandemiaa vuosina 2015 ja 2017.

– Ehkä se liittyy siihen, että ensimmäinen neuvolakäynti on siinä vaiheessa, kun hyperemeesioireet ovat jo alkaneet. Tällöin odottajat eivät sairastuessaan ole vielä meidän neuvolaseurannassa. Tarvitaan lisää koulutusta, Kajalo sanoo.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Anita kuvailee hyperemeesiä maanpäälliseksi helvetiksi. Kuva: Tiia Nyholm

Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään etupäässä tavallista raskauspahoinvointia. Kun he kohtaavat hyperemeesipotilaan, Kajalon mukaan he eivät välttämättä hoksaa, että kyseessä onkin vaikea sairaus, johon ei tavallisen raskauspahoinvoinnin hoitokonstit riitä.

– Siten hoitoehdotukset ja rohkaisuksi tarkoitetut kommentit saattavat tuntua todella loukkaavilta, Kajalo sanoo.

– Kohtelu terveydenhuollossa oli todella vähättelevää ja epäammattimaista. Luulisi, että neuvolassa tai edes naistenklinikalla tämä olisi tuttu sairaus, Anita sanoo.  

Lue myös: Vauva-arkeen uupunut Mari halusi tappaa itsensä – yksi ajatus pelastaa pimeimmillä hetkillä

Lihasvoimat katosivat

Anita on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että kukaan ei ole vauvan syntymän jälkeen kysynyt terveydenhuollossa, miten hän voi.

– Koen, etten ole palautunut toisesta raskaudesta. Eniten itseäni surettaa, kun toisen raskauden aikaan minulla oli pieni lapsi, jota en voinut nostaa syliin yhdeksään kuukauteen. Minulla ei ollut mitään lihasvoimia.

Anita kokee saaneensa eniten apua hyperemeesiin Facebookin vertaistukiryhmästä. Hän kannustaa siihen, ettei hyperemeesiä sairastava jäisi yksin.

Myös Kajalon mielestä terveydenhuollon henkilökunnan tulee panostaa enemmän siihen, että hyperemeesiä sairastaneet naiset saavat henkistä tukea.

Katso Anitan koko haastattelu yllä olevalta videolta!

Lue myös: 

Hyperemeesiä sairastaa Suomessa 700 naista vuosittain: "Oksensin yötä päivää"

Loppuraskaudessa iskeneet oireet saivat Maijan pelkäämään kuolemaa – diagnoosi yllätti lääkäritkin