Ukrainan kriisin pitkittyminen ja talouspakotteet voivat vahvistaa kullan ja metallien hintoja. Sijoittajat turvautuvat kultaan, kun osakemarkkinoilla rytisee.
Kultakaivoksissa on pihtailtu jo kuukausia. Kullan hinta putosi viime vuonna noin kolmanneksen ja laihdutuskuuri johti monessa yhtiössä yt-neuvotteluihin. Myös malminetsintää ajettiin alas. Niin kävi myös Pampalon kultakaivoksessa Ilomantsissa, mutta nyt usko alkaa palautua.
- En tiedä onko pahin ohi, mutta ei tässä mitenkään erityisen allapäin tällä hetkellä olla, tunnustaa kaivoksen omistavan Endomines Oy:n toimitusjohtaja Markus Ekberg.
Malminetsintä ei kuitenkaan ole Ekbergin arvion mukaan heti palautumassa samalle tasolle kuin takavuosina. Lupia hallinnoivan Tukesin mukaan malminetsintälupahakemuksia on nyt puolet vähemmän kuin aiempina vuosina ja peruutuksia on tullut paljon.
Venäläissijoittajille haasteita
Kullan hinta nousi alkuvuonna tasaisesti kymmenkunta prosenttia. Aivan viime päivinä nousu on kuitenkin hyytynyt.
- Meidän täytyy myös varautua siihen, että hinta saattaa myös tästä nykytasosta mennä alaspäin. Mutta jos hinta vielä laskee, monilla isoilla tuottajilla alkaa olla vaikeuksia.
Isot kullantuottajat ovatkin leikkaamassa maailmalla tuotantoa ja se vahvistaa hintaa. Ukrainan kriisi ja EU-maiden vastatoimet näkyvät myös kultamarkkinoilla.
- Jos pakotteet tulevat silloin on todennäköisempää, että kriisi kestää pitempään ja sitä kautta kulta saisi entistä enemmän tukea, arvioi Pohjola Pankin johdannaisanalyytikko Juha Ryynänen.
Kun kansainväliset kriisit heiluttavat osakemarkkinoita, sijoittajat hakevat turvasatamia. Tämä on edessä myös Venäjällä, analyytikot muistuttavat.
- Varsinkin venäläisillä sijoittajilla voi olla hankaluuksia saada muita sijoituskohteita rajoitusten vuoksi, mutta kultaan he pystyvät kuitenkin sijoittamaan koska fyysisenä tuotteena se liikkuu helposti rajan yli, Ryynänen sanoo.
Kiinalaiset lisänneet kultaa
Ryynänen arvioi kokonaisuutena, että kullan hinta pysyy ainakin puolisen vuotta nykytasolla.
- Venäjän tilanne vahvistaa hintaa, mutta vastaavasti keskuspankki Fedin ilmoitus koronnostosta vuoden 2015 puolella syö hintaa. Yhteisvaikutus pitää hinnat tällä tasolla, Ryynänen laskee.
Kullan hinta on inflaatiokorjattuna suurin piirtein samalla tasolla kuin 1980-luvun alussa. Nyt kullasta maksetaan noin 1350 dollaria unssilta. Parhaimmillaan hinta oli noin 2000 dollaria.
- Sinne ei päästä ihan heti.
Kullan hintaan tulee paineita myös Kiinasta ja Intiasta. Ryynäsen mukaan talouskasvun hidastuminen on jo lisännyt kiinalaisten kiinnostusta kultaan.
- Intia on ollut perinteisesti iso kullanostaja ja intialaiset ovat ostaneet sitä tavallaan liikaa. Intia onkin nostanut jo useita kertoja kullan tuontitulleja kehittääkseen myös muita sijoitusmarkkinoita.
Nikkeli vahvistunut selvästi
Venäjä on iso nikkelintuottaja ja talouspakotteilla on vaikutusta myös nikkelin hintaan. Jos Venäjä ei saa tuotantoaan normaalisti maailmanmarkkinoille, nikkelin saannissa voi tulla hankaluuksia. Se on etu muille tuottajille.
- Ukrainan ja Krimin kriisin pahentuminen tukee sekä kullan että nikkelin hintaa, Ryynänen uskoo.
Nikkelin hinta on kallistunut alkuvuonna selvästi. Tonnihinta käväisi jo yli 16 000 dollarin, kun se tammikuussa oli alimmillaan vain 13 500 taalaa tonnilta.
"Hyvä kun hype loppui"
Kaivosalan hyvä nousukiito taittui sekä kansainvälisiin suhdanneongelmiin että kriittisen ympäristökeskustelun lisääntymiseen kotimaassa. Myös kultakaivosten ahdinko on näyttäytynyt osana koko kaivosalan synkkyyttä. Alan mielestä siitä ei ole kysymys, paremminkin on palattu normaalioloihin.
- Teollisuuden parissa toimiville se on jonkinlainen helpotuskin, että se hypetys on hävinnyt pois, sanoo Markus Ekberg, joka toimii myös Kaivannaisteollisuuden varapuheenjohtajana.
Hypetykseen liittyi Ekbergin mielestä usko, että jokainen malminetsintähanke johtaa kaivokseen ja luonnonvarojen ryöstöön.
Kaivosala tarvitsee kuitenkin pian myös ison hyvän uutisen. Lähikuukausina sellainen voisi olla Soklin avaaminen Lapissa.