Putin kääntää Venäjää yhä enemmän asentoon, jossa konflikti on normi ja rauha unelma, jota viholliset eivät venäläisille suo, kirjoittaa Kiovasta MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Vladimir Putinin voitonpäivänpuheessa tärkeintä oli se, mitä presidentti ei sanonut.
Putin ei puhunut sanallakaan rauhasta Ukrainassa.
Sen sijaan Putinin mukaan koko Venäjä tukee "erikoisoperaatioon osallistujia".
Näin siitä huolimatta, että Yhdysvallat ja Ukraina – jälleen – petasivat Kremlille tulitaukopuheenvuoron.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin keskusteltua myöhään torstai-iltana Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa, totesi Trump, että Yhdysvallat vaatii "ihannetapauksessa" 30 päivän ehdotonta tulitaukoa.
Varapresidentti J. D. Vance taas sanoi Yhdysvaltojen olevan valmis "kävelemään pois" välittäjän tontilta, jos neuvottelut eivät etene.
Yhdysvaltojen ulkopoliittinen johto siis käytännössä peräsi Kremliltä jonkinlaista kädenojennusta kohti neuvotteluita.
Putin ei ojentanut kättä, vaan näytti keskisormea.
Kremlin kukon kelpasi tepastella suurin askelin, sillä Moskovan voitonpäivän paraati oli Venäjän voimannäyte. Kansainvälisten vieraiden määrä lisääntyi viime vuosista ja erityisen tyytyväinen Putin voi olla Kiinan presidentin Xi Jinpingin näyttävään läsnäoloon.
Kiinalaiset sotilaat marssivat juhlallisuuksissa ja Putin kätteli Pohjois-Korean sotilasedustajia.
Lue lisää: Kiinan sotilaat marssivat Moskovassa
Lue myös: Analyysi: Megamöhläys kruunasi Putinin ja Xin kättelyn
Puhelu Trumpille oli Suomen ja Norjan aloite – Stubb: Otimme isoja askelia
Putin viestii, ettei hänen tarvitse kuunnella Trumpin, saati sitten Zelenskyin toiveita ja vaatimuksia.
Putinilla on uusia ystäviä. Ystäviä, jotka jakavat Venäjän skeptisyyden Yhdysvaltojen johtamaa maailmanjärjestystä kohtaan.
Voitonpäivän lähestyessä Trump on väittänyt, Yhdysvallat teki "selvästi enemmän" kuin muut valtiot toisen maailmansodan voittamiseksi.
Putin piikitteli takaisin.
Venäjä ei “hyväksy toisen maailmansodan tapahtumien vääristelyä" tai “todellisten voittajien herjaamista", Putin sanoi. Neuvostoliiton sotilaat "määrittivät koko toisen maailmansodan lopputuloksen", Putin jatkoi.
Putin kyllä sanoi venäläisten "suuresti arvostavan" liittoutuneiden panosta, mutta muistutti, että Euroopassa toinen rintama avattiin vasta itärintaman "ratkaisevien taisteluiden" jälkeen.
Presidentin tulkinta toisesta maailmansodasta on sikäli totuudenmukainen, että Euroopan ratkaisutaistelut käytiin pitkälti Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välillä.
Sitä, että Neuvostoliitto sai mittavaa ase- ja materiaalitukea Yhdysvalloilta, Putinilla ja kumppaneilla ei ole tapana muistella.
Vaikka Putin ei suoraan puhunut käymästään hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan, mainittiin toisen maailmansodan taistelut Sevastopolissa, Odessassa ja Dnepr-joen varrella.
Nuo kaikki ovat kansainvälisesti tunnustettuja Ukrainan alueita. Venäjä toki näkisi tämän asian mieluusti muuttuvan toisenlaiseksi.
Krimillä sijaitsevaa Sevastopolia Venäjä on miehittänyt vuodesta 2014 ja satamakaupunki Odessa on maan toistuvien ilmaiskujen kohteena.
Vaikka Putinin puheessa oli ymmärrettävästi ja perustellusti vahva historiallinen lataus, on syytä muistaa, että poliitikkojen puhuessa historiasta, perustelevat he todellisuudessa liki aina nykypäivää ja pohjustavat tulevaa.
Ihmiskunnalla on takanaan riittävästi historiaa, jotta sieltä löytyy sopiva tapaus melkein minkä tahansa toimen ja tulevaisuuden selkänojaksi. Ja jos ei löydy, voi vääristellä ja väittää, että löytyy.
Venäjän tulevaisuus näyttää militaristiselta, eikä kyse ole vain panssarien ja ohjusten marssista Moskovassa.
Venäjä on sotilaallistunut tehtaissa, kouluissa ja ulkopolitiikassaan. Sotilaallinen voima on arkinen osa Kremlin työkalupakkia.
Putinin mukaan “Venäjä on ollut ja tulee olemaan vankkumaton natsismin, russofobian ja antisemitismin vastainen voima."
Putin kääntää Venäjää yhä enemmän asentoon, jossa konflikti on normi ja rauha unelma, jota viholliset eivät venäläisille suo.
Russofobiaa Venäjä on viime vuosina paikallistanut korostetun paljon Baltiasta ja "uusista Nato-maista" eli Suomesta ja Ruotsista.
Siitä voi kukin vetää omat päätelmänsä, mutta rauhantahtoisuudesta se ei kerro.