Yhdysvaltalainen Bilal Abdul Kareem ei aluksi uskonut väitettä, että hän on oman valtionsa tappolistalla. Viiden läheltä piti -tilanteen jälkeen hänen mielensä muuttui ja lopulta hän haastoi Yhdysvallat oikeuteen.
Liittovaltion tuomari kieltäytyi hylkäämästä Bilal Abdul Kareemin oikeusjuttua viime kuussa. The Washington Postin mukaan oikeuden linjaus antaa Kareemille mahdollisuuden puhdistaa oma nimensä.
Stand up -koomikkona ja journalistina uraa tehneen Kareemin elämä sai hänen omien sanojensa mukaan käännöksen vuonna 2016, jolloin hän oli työskentelemässä Lähi-idässä toimittajana.
Ensin räjähti yksi rakennus, jonka lähellä hän oli käynyt. Sitten räjähti tienpätkä, jossa hän oli ollut suunnittelemassa kuvauksia. Kolmannen onnettomuuden aikana hän näki ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen lennokin.
3:11
”Luulin, että maa halkesi”
– He olivat nappaamassa Al-Qaidan ja Al-Nursan jäseniä. En kiinnittänyt siihen paljoa huomioita. Ajattelin, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun näen lennokin, Kareem kertoi The Rolling Stonesin haastattelussa.
Kun hän lähti kävelemään kuvausryhmänsä kanssa takaisin autolleen ja kuuli edelleen lennokin äänen, Kareemin hälytyskellot alkoivat soida.
– Kahdenkymmenen minuutin ajan kuulin sen hurisevan ympärillämme, se ei ollut normaalia. Normaalisti ne tulevat ja menevät.
Hän ajoi kuvausryhmänsä kanssa 1 – 3 kilometriä ja jäi odottelemaan haastateltavaa. Sitten lähistöllä ollut katumaasturi räjähti.
– Luulin, että maa halkesi, Kareem kuvailee.
Kareem väittää, että katumaasturiin olisi osunut Yhdysvaltojen Hellfire-ohjus.
Varoitus Turkista
Kareemin turkkilainen tuttava kertoi, että Kareem oltaisiin laitettu Turkissa sijaitsevan Incirlikin lentotukikohdan listalle.
– He päättivät varoittaa minua sen sijana, että olisivat lukeneet siitä lehdistä.
Neljännen iskun aikana Kareem oli työhuoneessaan, joka sijaitsi rakennuksen kellarissa. Hän ei kuollut, mutta nainen, vanhempi mies ja 10-vuotias tyttö kuolivat iskun seurauksena.
Muutaman viikon jälkeen hän selvisi vielä viidennestä iskusta. Tämän jälkeen Kareemilla ei ollut epäilystäkään, etteikö hän olisi Yhdysvaltojen kuuluistalla tappolistalla.
Yhdysvaltojen tappolista
The Guardianin mukaan tappolista tehtiin Yhdysvaltojen entisen presidentti Barack Obaman aikana. Listalla luokitellaan terroristiepäillyt sen mukaan, pitääkö heidät napata ja kuulustella vai tappaa suoraan.
Obama kampanjoi Irakin sotaa vastaan ja The New York Timesin mukaan on loogista, että hän halusi olla itse viimeinen henkilö, jonka vastuulle päätös tappaa terroristiepäilty – kun siihen on lennokilla tilaisuus – lankeaa.
Kun Kareem kuuli listasta, hän oli tyrmistynyt. Hän oli aiemminkin selvinnyt melko tiukoista paikoista, esimerkiksi vetäessään stand up -esitystä sotilaille Syyrian pääkaupungissa Aleppossa, jossa joku oli huutanut kesken esityksen, että amerikkalaisen kidnappaamisella voi tienata 20 000 dollaria.
– Näh, tuollainen summa maksetaan vain valkoihoisista, Kareem oli tokaissut ja sali remahtanut nauruun.
Moni voisi selvitä tuollaisesta tilanteesta, mutta kuinka moni saa pyyhittyä nimensä pois maailman mahtavimman sotilasmahdin tappolistalta?
Kareem ei voi todistaa olevansa supervallan tappolistalla
Kareem pyysi apua matkoillaan tapaamaltaan asianajaja Clive Stafford Smithiltä, joka oli perustanut Lontooseen ihmisoikeuksiin keskittyvän Reprieven.
Reprieve auttoi Kareemia täyttämään valituksen maaliskuun 30. päivä vuonna 2017. Valituksessa hän pyytää hallitusta poistamaan hänet tappolistalta.
Tämä ei kuitenkaan ollut niin helppoa ja lopulta edessä oli oikeusjuttu, johon liittyi mukaan myös Ahmad Muaffaq Zaidan.
Molemmat miehet väittävät, että he ovat tappolistalla, koska he ovat joutuneet olemaan tekemisissä Al-Qaedan ja muiden äärijärjestöjen kanssa.
Hallituksen asianajat olivat pyytäneet Washington D.C:n tuomari Rosemary Collyeriä hylkäämään oikeusjutun. Heidän mukaansa Kareem ei pysty todistamaan väitteitään tappolistalle joutumisesta.
Osavaltio ei saa riistää kansalaisen henkeä
Tuomari Collyer ei kuitenkaan hylännyt oikeusjuttua vaan vetosi Yhdysvalloissa tunnettuun lailliseen käytäntöön, jonka mukaan jokaisen osavaltion tulee kunnioittaa kaikkia oikeuksia, jotka kansalaisille on suotu.
Tämä mainitaan kahdessa perustuslain lisäyksessä. Esimerkiksi perustuslain 14. lisäys kertoo, ettei yksikään osavaltio saa riistää ihmisen henkiä ilman lakiprosessia.
Yhdysvaltojen hallitus voi edelleen valittaa päätöksestä tai se voi todistaa oikeudessa, että se seurasi oikeaoppisesti omia ohjeitaan todetessaan Kareemin terroristiksi ja yrittäessään tappaa häntä.
Joka tapauksessa tuorein päätös tapauksen tiimoilta on harvinainen, koska vastaavaa ei ole ennen tapahtunut terrorismin vastaisen sodan aikana.