Älypuhelimien jatkuvat ilmoitukset ja tavoitettavissa olemisen tarve voivat saada lapset ja nuoret potemaan teknostressiä, selviää tuoreesta kirjasta.
Teknostressi aiheutuu teknologian käytöstä tai välittyy sen kautta.
Teknostressi voi johtaa esimerkiksi nuoren uupumiseen sekä vaikuttaa unirytmiin ja nukkumiseen käytettävään aikaan.
Asia selviää Lapset, nuoret ja älylaitteet – taiten tasapainoon -kirjasta, jonka tavoitteena on tiedon ja tutkimuksen avulla poistaa älylaitteisiin liittyviä turhia epäluuloja ja huolia.
Kirjan ovat toimittaneet Silja Kosola, Mona Moisala ja Päivi Ruokoniemi. Kirjoittajat ovat älylaitteisiin, niiden toiminnallisuuksiin sekä lasten ja nuorten tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin perehtyneitä tutkijoita ja asiantuntijoita. Kirjassa on tutkittu älylaitteiden vaikutuksia lapsiin ja nuoriin ja muun muassa sitä, miten älylaitteet vaikuttavat aivojen kehitykseen, vuorovaikutukseen ja vapaa-aikaan.
Somesta saadut reaktiot vaikuttavat nuorten aivoissa voimakkaasti
Älylaitteiden vaikutusta aivoihin on tutkittu vasta vähän aiheen laajuuden ja tuoreuden takia.
Kirjan mukaan tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että kun nuori tulee ikätovereidensa hyljeksimäksi virtuaaliympäristössä, aktivoituvat aivoista samat alueet kuin jos nuori tuntee fyysistä kipua tai erityisen voimakkaita tunteita tosielämässä.
Nuorten aivot reagoivat voimakkaasti myös mielihyvää tuottaviin signaaleihin. Teinien aivojen mielihyväkeskukset saattavat aktivoitua kavereiden antamista positiivisista kommenteista ja tykkäyksistä. Tämä voi taas selittää, miksi nuoret viihtyvät niin hyvin ja viettävät paljon aikaa sosiaalisen median palveluissa.
Lapset voivat innostua liikkumaan sovellusten avulla
Kirjan kirjoittavat muistuttavat, että älypuhelin voi myös lisätä liikuntaa, kun aktiivisuus- ja sykemittarit sekä pelisovellukset voivat kannustaa ihmisiä aktiivisuuteen.
Esimerkiksi vuonna 2016 kerätyssä LIITU-tutkimuksessa selvisi, että puolet 3-, 5-, 7-, ja 9-luokkalaisista pojista ja 45 prosenttia tytöistä omisti liikunta-aktiivisuutta seuraavan älypuhelinsovelluksen. Kuitenkin vain joka kuudes niin tytöistä kuin pojista käytti sovellusta seuratakseen liikunta-aktiivisuuttaan.
Älylaitteista voi olla myös apua diabeteksen hoidossa, kun nuori voi ihon alle laitetun sensorin ja älylaitteen avulla mitata verensokeritasojaan ilman verikokeita. Laitteet voivat myös varoittaa potilasta hengenvaarallisista veriglukoosiarvojen suurenemisista tai pienenemisistä.