IoT eli esineiden internet on tuttu ilmiö älypuhelimien ja tietokoneiden tultua koteihin. Kodin sähköjärjestelmän kautta on mahdollista rakentaa kodista älykäs, jolloin automatisoidun sähköjärjestelmän kautta voidaan ohjelmoida koti suorittamaan toistuvia mekaanisia toimintoja tai tehdä etäohjausta.
Äly-etuliite laitteiden ja tulevaisuuden kotien edessä tulee häviämään. Älystä tulee uusi normaali, kuten tämän päivän älypuhelimille on tapahtunut. Siksi jo nyt parissa sadassa suomalaiskodissa on ihan tavanomaista, että aamurutiineja on helpottamassa automaattiseksi ohjelmoitu valaistus, kahvinkeitin osaa kytkeytyä päälle, aamutelkkari käynnistyy itsestään ja sälekaihtimet avautuvat auringon valaistusvoimakkuuden mukaan.
Työpäivän aikana koti osaa säästää energiaa pudottamalla lämpötilaa ja sulkemalla tarpeettomat sähkölaitteet. Lisäksi asukas voi tarkistaa älypuhelimestaan, ettei hella tai muut sähkölaitteet jääneet päälle tai kodin ulko-ovi tuli varmasti lukittua. Mielenrauhan lisäksi järjestelmä voi pelastaa kiperältä tilanteelta, kun lapsi on unohtanut avaimensa kotiin. Tällöin vanhempi voi avata kodin oven mobiilisovelluksella. Järjestelmä osaa myös vahtia ja ilmoittaa mahdollisesta pesukoneen aiheuttamasta vuotamisesta. Pitkän kesälomareissun aikana ulko-oven sähkölukko keskustelee hallinnoivan älylaitteen kanssa jatkuvasti, joten kutsumattomista vieraista lähtee tieto isäntäväelle reaaliajassa kuvien kera.
Ihmismieli on ailahteleva, eikä älykoti osaa ottaa huomioon muutoksia. Tiedonkeruu laajenee kuitenkin jatkuvasti toimivan vuorovaikuttamisen mahdollistamiseksi. Älykodin tehtävä onkin palvella rutiineissa ja toistuvissa mekaanisissa toiminnoissa, tai mahdollistaa kodin etäohjaus. Ihmisen tehtäväksi jää kertoa järjestelmälle, miten hän haluaa sen toimivan eli ohjelmoida se toimimaan yksillöllisten tarpeiden mukaan.
Perusperiaatteiltaan älykodissa on kyse tavallisesta sähköjärjestelmästä, jossa kodin pistorasioihin on lisätty anturit. Sähkökeskus on normaalia järeämpi, koska se sisältää kaikki järjestelmän releet ja väylät, jotka ohjaavat pistorasioita. Sähköurakoitsija voi asentaa järjestelmän uudiskohteisiin, ja jo olemassa oleviin rakennuksiin tarvittava väyläkaapeli voidaan asentaa sähkösaneerauksen yhteydessä. Tuloksena on älykäs koti, jossa tavallisia kodinkoneita ohjataan softan välityksellä.
ABB free@homen hallinnointi aloitetaan luomalla tietokoneella jokin tila. Tilan teema voi olla vaikka aamu tai juhlat, jonka mukaan järjestelmässä olevia pistorasioita ohjelmoidaan. Pistorasiat voidaan aktivoida toimimaan jonkin kellonajan mukaan, auringon nousu- ja laskuajan mukaan tai yhdessä jonkin muun laitteen kanssa. Esimerkkikodin 53 laitetta luovat melko sekavan viidakon ja säätöjen muistaminen jälkeenpäin tuntuu mahdottomalta.
Kun ohjelmoinnin on saanut haluamalleen tasolle, voi hallintaa jatkaa mobiililaitteella. Näppärältä tuntuvat erityisesti ulko-oven sähkölukon hallinta ja ovikameran näkymä mobiililaitteen ruudulla. Elämää voi helpottaa myös vaikka laittamalla sauna päälle kotimatkalla tai pesukone rullaamaan poissaollessa. Suurin hyöty ja soveltuvuus on rutiininomaisten tehtävien hoidossa, jotka kodin voi antaa hoitaa päivästä toiseen ohjelmoidusti, jolloin asetuksia ei tarvitse muutella jatkuvasti.
Älykodin rahallinen panostus rakennusprojektin yhteydessä kustantaa vähimmillään noin kaksi tuhatta euroa ja laajemmassa paketissa puhutaan yli kymmenen tuhannen euron lisäsijoituksesta. Vaikka energiankulutuksessa säästöä ajan mittaan tuleekin, ei älykodin voi kovin nopeasti laskea maksamaan itseään takaisin. Panostus tuo ennen kaikkea lisämukavuutta ja helppoutta elämiseen. Rahallinen hyöty tulee kuitenkin esille asunnon jälleenmyyntitilanteessa. Lisäksi ihmisten totuttua rakennusten älyratkaisuihin, niitä aletaan vaatia tulevaisuudessa yhä herkemmin.
Galleria
Kuvat: Teknavi
Lisää älykotiasiaa Teknavin 14. tuotantokauden viidennessä jaksossa maanantaina 16.10. klo 22.35 MTV3-kanavalla. Uusinnat la 21.10. klo 18.00 ja su 22.10. klo 11.30 MTV3. Lisää ohjelman aiheista löydät osoitteesta www.teknavi.fi.