Mainos
Mainos

Älykoti helpottaa arkea - ”Miksi ihmiset ostavat monen sadan tuhannen euron tyhmiä koteja?”

Tulevaisuuden älykoti voisi vaikka päivittää itse itseään. Kotien älykäs lukitus on jo tätä päivää.

Asuntomessujen Tulevaisuus-teemaviikolla AsukasAreenalla keskusteltiin paitsi liikkumisen tulevaisuudesta myös älykodeista. Torstain Sinunkin kotisi voi olla älykäs -keskustelussa mukana olivat Panu Hallfors Abloylta, Fortumin Timo Kivi, Telian Kimmo Ahvenlampi sekä Suomen Asuntomessujen tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä. Keskustelun veti näyttelijä Ernest Lawson.

Keskustelijat selvensivät aluksi yleisölle, mitä älykoti ylipäätään tarkoittaa. Yksinkertaisesti tiivistettynä äly kodissa tarkoittaa sitä, että tavarat tottelevat käskyjä. Koti valjastetaan palvelemaan ihmisiä, millä taas pyritään helpottamaan arkea. Tällöin koti ja kodin laitteet ovat verkottuneita keskenään sekä asukkaan ja mahdollisten palveluntarjoajien kanssa. Älykodissa on esimerkiksi lukkoja ja valoja, jotka on liitetty verkkoon.

Ilmoittaudu mukaan kuuntelemaan seuraavaa keskustelua

Asuntomessuilla keskustellaan ajankohtaisista asumisen aiheista joka viikko. Ensi viikolla Asuntomessuilla Porissa käynnistyy Hyvän arjen -viikko, jolloin puhutaan muun muassa siitä, millaista on arki nyt ja tulevaisuudessa erilaisissa suomalaisissa asuinympäristöissä.

SuomiAreena Goes Asuntomessut -tilaisuudessa 1.8. on mukana keskustelemassa työministeri Jari Lindström, Inkoon entinen kunnanjohtaja Jarl Boström, Kouvolan kaupungin tekninen johtaja Hannu Tylli, Helsingin kaupungilta Länsisataman projektijohtaja Outi Säntti.

Ilmoittaudu mukaan TÄSTÄ.

– Me ihmiset olemme tosi erilaisia. Älykoti muuntuu jokaisen tarpeisiin sopivasti. Minä päätän ja teknologia mahdollistaa, tiivisti Kimmo Rönkä.

Kodit voivat jo nyt olla varsin älykkäitä, mutta ala ottaa tietysti vielä lukuisia kehitysaskeleita tulevaisuudessa.

– Silloin emme edes huomaa sitä, että koti on älykäs, muistutti Timo Kivi.

Älykoti kohtaa vielä paljon ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Jotkut luulevat, että älykäs koti kaipaa jatkuvaa nappuloiden painamista ja asetuksien säätämistä. Toimivan älykodin tarkoitus on kuitenkin tehdä elämästä helpompaa. Se tietää ja oppii, tekee asioita asukkaansa puolesta.

– Parhaassa tapauksessa koti oppii perheenjäsenten ja asukkaiden päivärytmin sekä mieltymykset ja säätää sitä kautta kodin toimintaa, Kimmo Ahvenlampi sanoi.

Yksi kiinnostavimmista älykodin ominaisuuksista on energiankäytön hallinta.

– Älykkäät kodit voidaan lämmittää etukäteen, kun säätiedotus kertoo järjestelmälle, että kylmä kausi on tulossa. Samalla ”tyhmät kodit” lämmitetään vasta, kun on jo kylmä. Tätä kautta pystymme myös tuottamaan energiaa kustannustehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin.

Rönkä haluaisi viedä älykotiajatusta asteen pidemmälle. Hänestä jo älykoti-sana on vanhanaikainen. Hänen mielestään asunnon pitää ennen kaikkea tukea jokaisen henkilökohtaista mukavuutta ja terveyttä.

– Emmehän me enää puhu muistakaan laitteista älylaitteina, koska se on itsestään selvyys. Voisimme sen sijaan puhua vaikka elokodeista. Sellaisista kodeista, joissa on hyvää elää. Siinä lähdettäisiin ensisijaisesti ihmisen tarpeista. Taustalla on iso koneisto, joka tähtää energian säästämiseen, mutta jäävuoren huippu on ihminen, joka voi hyvin.  

Ahvenlampi liputtaa vahvasti älykkäämmän asumisen puolesta.

– On koomista, että ihmiset ostavat monen sadan tuhannen euron tyhmiä koteja. Verrattuna vaikka autoon, josta löytyy elektronisia mittareita, ilmastointi ja automaattinen vikakoodi.

Hänen mielestään myös asunnosta ja sen lämpötiloista, kosteudesta ja historiasta voisi olla tarjolla erilaista dataa, jonka vaikkapa sen tuleva ostaja saisi itselleen kattavana raporttina.

Älykäs lukitus helpottaa liikkumista

Myös kotien ja muiden tilojen älykäs lukitus on tulevaisuutta. Sellaisen avulla päästään yleisiin tiloihin vaikka ympäri vuorokauden ja myös yksityiskotien ovien avaamiseen saadaan joustavuutta.  

– Avaimettomuus on iso juttu, ei tarvitse antaa esimerkiksi lapsille hukattavaksi mekaanisia avaimia, vaan he tulevat kännykällä tai pin-koodilla sisälle. Tai anoppi voi käydä kastelemassa kukat. Älylukko antaa joustavuutta, kun ei tarvitse kiikuttaa avaimia ees taas. Älylukon voi avata myös etänä, Panu Hallfors selitti.

Älylukitus mahdollistaa myös sen, että erilaiset palveluntuottajat pääsevät sisälle kotiin, vaikkei asukas itse ole paikalla.

– Teimme hiljattain kyselytutkimuksen aiheesta ja yli neljäsosa kotitalouksista olisi valmis päästämään postipaten eteiseen tuomaan paketin, Hallfors kertoi.

Suomessa ollaan kuitenkin älylukituksen suhteen vielä varovaisempia kuin esimerkiksi Ruotsissa, missä Hallforsin mukaan se on jo ”puoli-mainstreamia”.

Älylukituksen suhteen kaivataan ennen kaikkea turvaa ja luottamusta siihen, että tuntematon henkilö todella voidaan päästää oman kodin ovesta sisään. Tähän Hallfors ehdottaakin ratkaisuksi turvakameroita, joista asukas voi vaikkapa kännykän kautta seurata, mitä kodissa tapahtuu.

– Kun ovelle näkee, voi olla rauhassa ja luottaa siihen, että palveluntuottajia voi päästää kotiin.

Entä sitten tietoturvahaasteet? Verkkoon kytketyissä lukoissa ja kotia kuvaavissa kameroissa on tietysti myös potentiaalisia riskejä.

– Sanoisin, ettei kannata ostaa halvimpia kameroita ja rakentaa järjestelmää itse. Jos ostat halvan kameran ja kytket sen verkkoon, se on jossakin osoitteen päässä ja joku pääsee hakkeroitumaan sinne, Rönkä muistutti.

Vuoden 2018 Asuntomessut Porissa

· 6.7.-5.8.2018

· Lisää tietoa saat Asuntomessujen sivuilta

· Osta liput Asuntomessuille verkosta, niin vältät jonot messuportilla.

· Lippukauppaan pääset tästä.

Kohde 2: Telian Älykoti

· Kohteessa mahdollisuus tutustua älykotiin ja sen laitteisiin

– Tietoturvan suhteen valmistajat eivät voi valitettavasti varautua aivan kaikkeen. Mutta toki on kaikkien valmistajien etu, että tietoturva on kunnossa, Ahvenlampi sanoi.

Rönkä muistuttaa, että tulevaisuuden rakentamisessa tulisi ottaa huomioon jo valmiiksi erilaiset älyratkaisut.

– Onneksi nykyisin on kuitenkin myös paljon jälkiasennettavia ratkaisuja. Ominaisuudet eivät vain ole ilmanvaihdon ja lämmityksen suhteen välttämättä ihan samalla tasolla kuin niissä järjestelmissä, jotka on tehty jo rakennusvaiheessa, Ahvenlampi kommentoi.

Tulevaisuuden koti voikin olla kuin älykkäimmät autot tänä päivänä. Miehet maalailivat, että tulevaisuudessa koti olisi enemmänkin palvelu kuin tuote. Ahvenlampi pohti, että asunto voisi päivittää itseään samaan tyyliin kuin Tesla.

– Miksei voisi olla niin, että kun siinä sohvalla istuessa huomaisi, että koti alkaa vaikuttaa vanhentuneelta, voisi samalla päivittää tiettyjä ominaisuuksia, Ahvenlampi haaveili.

Hän uskoo, että älyratkaisut lisääntyvät kodeissa sitä mukaa, kun ihmiset näkevät sellaisia toisillaan. Hän kertoi saaneensa itse kavereitaan hankkimaan älylaitteita esittelemällä itse omiaan.

– Naapurikateus on hyvä tapa lähteä liikkeelle, Ahvenlampi heitti.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja