Älykkäät toiminnot tulevat yleistymään lähitulevaisuudessa myös suomalaisissa kodeissa. Sitä ennen olisi tietoturva-asioissa kuitenkin tehtävä harppaus eteenpäin.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Älykodista puhuttaessa tarkoitetaan kotia, jonka toiminnoista ainakin osa toimii automaattisesti. Älykkään kodin tavoite on niputtaa satoja pieniä kodin päätöksiä yhteen. Helppo esimerkki voisi olla elokuvan katsominen: kun asukas laittaa elokuvan pyörimään, osaa älykäs koti himmentää valoja ja vaikkapa sulkea verhot.
Parhaimmillaan älykoti tekee arjesta turvallisempaa ja kodista viihtyisämmän, eikä älykodin ominaisuuksia edes huomaa. Kaikki toiminnot valojen säätelystä älylukkoihin toimivat taustalla, oppivat asukkaiden tapoja ja tiedonsiirto laitteiden välillä on saumatonta.
”Ennen laitteet kytkettiin sähköverkkoon, nyt tietoliikenneverkkoon”
Älykäs koti herättää myös pelkoja, mikä on luonnollista: tietokoneiden, tablettien ja älypuhelimien tietoturvastakin paasataan jatkuvasti. Kuinka turvallinen voikaan olla internetiin kytketty koti?
– Älykotia ei mahdollisesti ymmärretä, mikä voi olla osaksi syynä pelkoon, sanoo Soneran liiketoiminnan kehityspäällikkö Kimmo Ahvenlampi.
Suurempi ongelma on Ahvenlammen mukaan kuitenkin se, että kuluttajille älykotiominaisuudet esitellään teknologia edellä, mikä ei ainakaan saa kuluttajia niistä innostumaan. Kuluttajat ottavat älykotiratkaisut käyttöönsä vasta, kun he saavat itse havaita, että jokin ratkaisu todella toimii. Osaksi pelko on myös yksinkertaisesti pelkoa uutta kohtaan.
– Totutusta käyttäytymisestä on hyvin vaikea päästä eroon, ja käyttäytymisen muuttaminen voi olla pelottavaa. Tämä pätee myös älykotiin, Ahvenlampi sanoo.
