Älykkäät toiminnot tulevat yleistymään lähitulevaisuudessa myös suomalaisissa kodeissa. Sitä ennen olisi tietoturva-asioissa kuitenkin tehtävä harppaus eteenpäin.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Älykodista puhuttaessa tarkoitetaan kotia, jonka toiminnoista ainakin osa toimii automaattisesti. Älykkään kodin tavoite on niputtaa satoja pieniä kodin päätöksiä yhteen. Helppo esimerkki voisi olla elokuvan katsominen: kun asukas laittaa elokuvan pyörimään, osaa älykäs koti himmentää valoja ja vaikkapa sulkea verhot.
Parhaimmillaan älykoti tekee arjesta turvallisempaa ja kodista viihtyisämmän, eikä älykodin ominaisuuksia edes huomaa. Kaikki toiminnot valojen säätelystä älylukkoihin toimivat taustalla, oppivat asukkaiden tapoja ja tiedonsiirto laitteiden välillä on saumatonta.
”Ennen laitteet kytkettiin sähköverkkoon, nyt tietoliikenneverkkoon”
Älykäs koti herättää myös pelkoja, mikä on luonnollista: tietokoneiden, tablettien ja älypuhelimien tietoturvastakin paasataan jatkuvasti. Kuinka turvallinen voikaan olla internetiin kytketty koti?
– Älykotia ei mahdollisesti ymmärretä, mikä voi olla osaksi syynä pelkoon, sanoo Soneran liiketoiminnan kehityspäällikkö Kimmo Ahvenlampi.
Suurempi ongelma on Ahvenlammen mukaan kuitenkin se, että kuluttajille älykotiominaisuudet esitellään teknologia edellä, mikä ei ainakaan saa kuluttajia niistä innostumaan. Kuluttajat ottavat älykotiratkaisut käyttöönsä vasta, kun he saavat itse havaita, että jokin ratkaisu todella toimii. Osaksi pelko on myös yksinkertaisesti pelkoa uutta kohtaan.
– Totutusta käyttäytymisestä on hyvin vaikea päästä eroon, ja käyttäytymisen muuttaminen voi olla pelottavaa. Tämä pätee myös älykotiin, Ahvenlampi sanoo.
– Ennen laitteet kytkettiin sähköverkkoon, älykodissa ne laitetaan tietoliikenneverkkoon. Tässä tietoturva unohtuu helposti. Onhan se pelottava ajatus, että älykoti tietää, milloin koti on tyhjillään.
Älykoti on tulevaisuuden asumista
Suurin vastuu älykodin turvallisuudesta on tuotteen valmistajalla tai palveluntarjoajalla, eikä käyttäjällä, toteaa Ahvenlampi. Turvallisuusasioita ei kuitenkaan aina hoideta laitteen suunnitteluvaiheessa, jolloin tietoturva vaatii lisätoimia jälkikäteen. Tyypillisesti tietoturva hoidetaan tällöin yhdellä erillisellä laitteella, jonka kautta kaikki tietoliikenne kuljetetaan.
Älykotien tietoturvan saralla onkin paljon parannettavaa.
– Jos haluamme, että älykoti yleistyy, niin on pystyttävä luottamaan tietoturvaan. Tuntuu, että se on vähän jäänyt muiden ominaisuuksien taakse, Ahvenlampi pohtii.
– Mutta onko ihmisten syytä pelätä älykotia, niin me haluamme mahdollistaa sen, että ihmisten ei tarvitsisi pelätä. Näkisin, että tulevaisuudessa älykoti on luonnollinen valinta ilman siihen liittyvää pelkoa.
Asuminen muuttuukin tulevaisuudessa vauhdikkaasti uuden teknologian ja digitaalisten palveluiden myötä.
Älykotien tuomia mahdollisuuksia ja tietoa älykkäästä asumisesta tuodaan konkreettisesti esille ensi kesänä Mikkelissä järjestettävillä Asuntomessuilla. Vierailijoille avataan esimerkkien avulla, mitä asumisen digitalisaatio oikeastaan tarkoittaa sekä millaisilla palveluilla ja ratkaisuilla voidaan edistää asumisen hyvinvointia.