"Aloin ihmetellä missä kaikki naiset ovat" – Uusi kirja avaa naisten roolia sodissa satojen vuosien ajalta

"Sota on miehelle sitä, mitä äitiys on naiselle", julisti Italian fasistijohtaja Benito Mussolini 1930-luvulla. Näin saattaa joku vieläkin ajatella, mutta myös naisia on palvellut sodissa muun muassa sotilaslääkäreinä, huoltotehtävissä ja tarkka-ampujina. Sotahistorian kirjoissa naiset ovat kuitenkin pitkälti jääneet toimijoina katveeseen.

– Aloin ihmetellä missä kaikki naiset ovat, koska sota koskettaa heitä samoin kuin miehiäkin, kertoo ruotsalainen toimittaja ja kirjailija Anna Larsdotter, joka ryhtyi tutkimaan naisten roolista sodissa.

– Tiesin, että naiset ovat siellä jossakin, sillä heitä on ollut paitsi sotilaina myös muun muassa sairaanhoitotehtävissä kuten lotat Suomessa.

Ihmettelyn tuloksena syntyi kirja, joka on juuri ilmestynyt suomeksi nimellä Naiset sodissa (Atena). Siinä aikajänne ulottuu kolmikymmenvuotisesta sodasta Vietnamin sotaan.

Kirjan aikamatka paljastaa myös kaksinaismoraalin, jota armeijoissa on ollut. Larsdotter kertoo, kuinka Vietnamin sodan aikana miehet saivat ostaa tukikohdan kaupasta kondomeja, mutta jos naiset kysyivät ehkäisypillereitä, nämä joutuivat kuulusteluun. Saattoipa käydä niin, että pillerikyselyt merkittiin heidän loppuraporttiinsa.

Taistelija määriteltiin sukupuolen mukaan

Larsdotterin mukaan hän halusi yhdistää sukupuoleen liittyvän historian ja sotahistorian, mitä ei juurikaan ole tähän mennessä tehty.

– Huomasin, että yhdistämällä nämä kaksi voi löytää paljon mielenkiintoisia asioita.

Sotaa on hänen mukaansa organisoitu sukupuolen perusteella. Miesten piti tehdä jotain ja naisten jotain toista. Tosin kyse oli Larsdotterin mukaan lähinnä teoreettisesta jaottelusta, sillä käytäntö on ollut kirjavampaa.

Tärkeänä Larsdotter pitää myös sitä, mikä on käsityksemme sodankäynnistä.

– Ovatko taistelut pelkästään kamppailua kasvokkain, kuten oli laita 1500- ja 1600-luvuilla. Vai onko kyse laajemmasta tapahtumasta: monet naiset olivat lähellä rintamaa esimerkiksi hoitamassa haavoittuneita, ja joskus tulituksen kohteena.

Toisena esimerkkinä Larsdotter mainitsee ilmatorjuntaan osallistuneet naiset Toisen maailmansodan aikaan. Esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa ilmatorjunnassa työskenteli paljon naisia miesten rinnalla. Kuitenkin ainoastaan miehet nähtiin taistelijoina, ja tällä oli vaikutusta muun muassa eläkkeisiin.

– Ja jos mies kuoli, hänen perheensä sai korvauksen. Naisten kohdalla näin ei menetelty.

Taistelijan määrittely onkin Larssonin mukaan liittynyt usein enemmän sukupuoleen kuin toisasioihin.

Pyörikö Pietari haudassa?

Neuvostoliitto erottuu monista muista maista siinä, että sen armeijassa palveli Toisen maailmansodan aikana naisia muun muassa taistelulentäjinä, tarkka-ampujina, jalkaväkisotilaina ja panssarijoukoissa. Kaikkien ei ollut neuvostoarmeijassakaan helppo sulattaa naisia taistelutoiminnassa.

– Miehille oli teroitettu, että heidän täytyy pitää huolta ja suojella naisia. Ja yhtäkkiä he olivat naisten kanssa rinta rinnan, Larsdotter sanoo.

Kirjassa kerrotaan nuoren naisen hakeneen punalaivastoon, jolloin komentaja nauroi kovaan ääneen: "Pietari Suuri kääntyisi haudassaan, jos kuulisi, että haluat värväytyä."

Nainen vastasi: "Pietarin ajatukset ovat historiaa, Minä olen neuvostoliittolainen tyttö, ja tässä maassa me olemme tasa-arvoisia." 

Lue myös:

    Uusimmat