Aleksanteri-instituutin johtaja: Venäläisten silmät alkavat avautua

Venäjän johto ei ole "erikoisoperaatiostaan" toki luopunut, eikä kansalaisille sodasta puhuta sotana vieläkään.

Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro kertoo, että laajemmin ottaen käsitteitä on kuitenkin alettu käyttää jo vähän päällekkäin.

– Venäjän johto pyrkii propagandassaan pitämään kiinni siitä, että kyse on rajoitettu erikoisoperaatio Ukrainaa vastaan. Samalla on kuitenkin liukuen käytetty myös sota-sanaa ja puhuttu siitä, että Venäjä taistelee Ukrainassa yhdistynyttä länttä ja lännen tukemaa Ukrainaa vastaan, Kangaspuro toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa.

Britannian tiedustelupalvelun tuoreimman raportin mukaan Venäjä on menettänyt taisteluissa jopa 200 000 sotilasta. Raportissa arvioidaan, että näistä 40 000–60 000 on kuolleita.

Jo aiemmin tässä kuussa on nähty länsiarvioita, joiden mukaan Venäjän tappiot kuolleina ja haavoittuneina sotilaina ovat 200 000:n luokkaa. 

Lue myös: Ukraina: Yli 141 000 Venäjän joukkojen jäsentä eliminoitu – tykistö jauhanut kovat tuhot

Kangaspuron mukaan näin suuri uhrimäärä ei voi olla vaikuttamatta kansalaismielipiteeseen Venäjällä.

– Ilman muuta Venäjälle on tullut niin paljon tappioita, että – jos (julkisuudessa olleet luvut) likimainkaan pitävät paikkansa, ja hyvin uskottavaa on, että pitävät – se alkaa olla jo niin iso määrä ihmisiä, että se näkyy sekä sairaaloissa, aika monissa perheissä ja sukulaisissa sekä ystäväpiireissä.  

Miksi sitten ei vieläkään puhuta yksiselitteisesti sodasta? Se johtuu Kangaspuron mukaan siitä, että jos näin tehtäisiin, Venäjällä pitäisi julistaa sotatila ja tilanne koskettaisi sen jälkeen käytännössä koko väestöä. 

– Se herättäisi helposti sellaisen poliittisen reaktion, että tähän ei ole haluttu lähteä.  

Lue myös: Suomalaisasiantuntija: Ukrainan voimavarat eivät riitä nykyisellään voittoon, mutta ”kyllähän Venäjä tämän sodan on jo hävinnyt”

Yhä useampi tajuaa tilanteen

Toistaiseksi Venäjällä on Kangaspuron mukaan paljon ihmisiä, jotka kieltäytyvät ajattelemasta koko asiaa tai jos ajattelevat, eivät välitä, koska kokevat, että eivät voi asialle mitään. 

– Osa uskoo television syytämään propagandaan ja kuvittelee tai haluaa uskoa, että kyse on edelleen jostain rajoitetusta erillisoperaatiosta, Kangaspuro sanoo.

Yhä suurempi osa venäläisistä kuitenkin Kangaspuron mukaan tajuaa tilanteen.

– Täytyy muistaa, että Venäjällä on aktiivisesti sotaa ja hallintoa vastustavia ihmisiä – ei pelkästään ulkomaille paenneita, vaan myös Venäjällä olevia – ja aika paljon myös muita, jotka vastustavat sotaa ja ovat sitä mieltä, että se pitäisi päättää mahdollisimman pian rauhanneuvottelujen ja poliittisen ratkaisun kautta, hän sanoo.

– Se mielipide on useiden mielipidetiedustelujen perusteella kasvanut, ja enemmistö tällä hetkellä on sitä mieltä – jos tiedusteluihin nyt on uskominen.

Lue myös: Latviassa tuhannet ihmiset pelkäävät karkotusta Venäjälle – neuvostoajalta asti maassa asuneet mummot ja vaarit joutuvat täyttämään tiukat kriteerit

Ukrainalaisia sydämiä ei ole voitettu

Ukrainalaisten tunteet Venäjää ja venäläisiä kohtaan sota on ymmärrettävästi tuhonnut eikä ajatus siitä, että Venäjä voisi sodan mahdollisesti voitettuaan valloittaa myös ukrainalaisten sydämet, tunnu mitenkään mahdolliselta.

Sellainen ei ole Kangaspuron mukaan Venäjän politiikkaan toisaalta koskaan kuulunutkaan.

– Kyllä tämä on erittäin raakaa valloitussotaa, jolla ei sydämiä puolelleen voiteta. Ukrainalaisissa, joiden kimppuun Venäjä on käynyt, sota aiheuttaa valtavaa katkeruutta, vihan tunteita ja kaikkea mahdollista mitä voi vain kuvitella. 

Lue myös: Putinin vääntelehtivät jalat varastivat jälleen huomion Lukashenka-tapaamisessa – "Onko tämä morse-koodia?"

Onko Putinin asema uhattuna?

Miten sota on sitten vaikuttanut valtarakenteisiin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin asemaan Venäjällä? Kangaspuron mukaan sitä on vaikea arvioida luotettavasti.

– Tähän asti siitä, että sodan takia Putinin asema horjuisi, ei ole ollut ainakaan kovin näkyviä merkkejä. Toistaiseksi ristiriidat ja kritiikki ovat pysyneet sellaisissa rajoissa, että (sota) ei ainakaan kovin näkyvästi näytä horjuttaneen vallan ydintä. 

Kritiikki myös sodan johdossa ja sotilaiden keskuudessa on saatu suitsutuksi.

– Mutta tämähän ei tarkoita sitä, että ristiriidat olisivat loppu. Mitä pidempi sodasta tulee, mitä enemmän tulee tappioita ja mitä raskaammaksi sota käy Venäjälle, Venäjän armeijalle ja venäläisille, sitä enemmän se aiheuttaa ristiriitoja, ja sieltä saattaa hyvin nousta uusia kriitikoita. 

– Siinä mielessä tilanne on jossain määrin arvaamaton. Ja koska median toimintaa kontrolloidaan ja pidetään kurissa hyvin tarkasti, on jossain määrin vaikea ihan varmasti sanoa, mitä siellä on oikeasti menossa. 

Yllätyksetkin ovat mahdollisia.    

– Se on ihan selvää, että jos siellä jotain tapahtuu tyyppiä "vallan vaihdos ja sen valmistelu", ei sitä meidän mediallemme ensimmäisenä kerrota. 

– Sen täytyy tapahtua tietenkin niin salassa, että edes Putin ei sitä itse tiedä. 

Lue myös: ISW: Venäjä ei vieläkään maksa sopimussotilailleen kaikkea lupaamaansa, ja sillä on seurauksia – varoitus tyytymättömyyden räjähdyksestä

Vuosipäivää saatetaan juhlia tappioista huolimatta

Kangaspuro odottaa Venäjän pyrkivän juhlistamaan jollain tavoin sodan alkamisen vuosipäivää, joka koittaa perjantaina.

– Vähän näyttää siltä, että Itä-Ukrainan rintamalla Bahmutin valtaus on edelleen kiven takana eikä se välttämättä onnistu vuosipäivään mennessä. Mutta sehän ei tarkoita sitä, etteivät Kreml ja televisio voisi jotain juhlistuksia ja symbolisia eleitä tehdä. 

– Mutta ei se kokonaiskuvaa ja tilannetta kuitenkaan muuta, edes venäläisten silmissä.