Aleksandr Karelinin selitys Juha "Nalle" Ahokkaan saamasta harvinaisesta pisteestä nauratti venäläisluotsiakin – Siperian karhun junttaheitto kylvi kauhua: "Mietin miten selviän tästä"

Juha Ahokas seurasi, kun parikymppinen Aleksandr Karelin teki vastustajistaan selvää Norjan EM-molskilla vuonna 1988. Haarapantalainen Tomas Johansson oli voittanut kuusi kuukautta aiemmin MM-kultaa, mutta hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia jättiläismäistä neuvostoliittolaista vastaan. 

Johansson sanoi ottelun jälkeen, ettei hän muista Karelinin ensimmäisen junttaheiton jälkeen mitään. 

Hyvä, että olen alemmassa painoluokassa, Ahokas mietiskeli. Hän ei vielä tiennyt siirtyvänsä myöhemmin itsekin raskaaseen sarjaan Karelinin käsittelyyn. 

Ahokas sai tuta kuuluisan junttaheiton voiman vain kerran, Bulgarian MM-kisoissa vuonna 1991. Tärsky oli sitäkin kovempi. 

– Täytyy sanoa, että kellot soivat hetken päässä. Mietin, että miten selviän tästä, Ahokas muistelee MTV Urheilulle vuoden 1991 Bulgarian MM-kisoja. 

Peräti 220 senttimetrin sylivälillä varustettu Karelin oli huippuvuosinaan täysin ylivoimainen vastustaja.

– Hänen junttansa oli alkuaikoina armoton. Karelin heitti vastustajansa ihan niskoilleen, runttasi täysillä ja otti luontoa pois. Myöhemmin sääntöjä sitten vähän muutettiin. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Jääkaappi pahin vastustaja

"Siperian Karhu" syntyi Neuvostoliiton Novosibirskissa vuonna 1967. Painoa oli ensimmäisessä punnituksessa seitsemän kiloa. 

Karelin oli kasvanut 14-vuotiaana 178-senttiseksi ja 78-kiloiseksi. Hänellä oli kykyjä huippuluokan painonnostajaksi, mutta lajiksi valikoitui paini. 

Edes 15-vuotiaana tullut paha jalkavamma ei pysäyttänyt jättiläistä. Ura toi kolme olympiakultaa, yhdeksän maailmanmestaruutta, 12 EM-kultaa ja olympiahopeaa. Hän ei hävinnyt 12 vuoteen yhtään ottelua. 

LUE MYÖS: Petra Olli kertoo Venäjällä kokemastaan pysäyttävästä hetkestä, jolloin olisi pitänyt lyödä jarrut pohjaan – äiti yritti kääntää päätä: "Tule pois sieltä"

Voimat tuntuivat yliluonnollisilta. Vaikka painoa oli 130 kiloa, hän pystyi vetämään 50 leukaa – niin kuin Ahokaskin. 

Karelin vitsaili saaneensa parhaan vastuksen pakastimelta, jonka hän kantoi omin käsin kerrostalon kahdeksanteen kerrokseen. 

– Ihmettelin, kun Karelinin sormet menivät selän takaa ympäri. Hänellä oli erinomaiset mittasuhteet painiin. 

Antoiko Karelin pisteen tahallaan?

Ahokas sai kunnian olla yksi kolmesta painijasta, joka on tehnyt Karelinia vastaan pisteen. Piste Barcelonassa 1992 oli kova juttu, vaikka Karelin voitti suomalaisen 8–1. 

Pisteestä on spekuloitu paljon, että Karelin antoi sen suomalaiselle tahallaan hyväntahdon eleenä. Ahokas kysyi myöhemmin Karelinilta tulkin välityksellä, että lipsahtiko hänen otteensa aidosti. 

– Hän naurahti ja sanoi "vaselin". Se hymyilytti tulkkina toiminutta venäläisvalmentajaakin. 

Karelinilla oli tapana öljytä itsensä kauttaaltaan ennen ottelua. 

– Karelin oli jo ottelun alussa läpimärkä ja ihan punainen. Linimentti poltti silmiä, kun naama osui ottelun aikana olkapäähän. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Gardnerin voitto ansaittu

Ahokas kohtasi Karelinin vielä vuonna 1996 olympialaisissa ja 1998 MM-kisoissa, joissa molemmissa kohtalona oli selätys. 

"Nalle" sanoo kuitenkin, että Karelin olisi ollut voitettavissa ylivoimaisimpien vuosiensa jälkeen, tarkalleen ottaen vuoden 1992 jälkeen. 

– Maajoukkueen lääkäri Kauko Huikuri totesi, että vastustajat antavat Karelinille liian helposti periksi. Hän pääsi tuoreena finaaliin, kun muut ottelevat täysimittaisia otteluita. 

LUE MYÖS: Muistatko Rulon Gardnerin? Olympiahistorian suurimpana pidetty yllätys jysähti 20 vuotta sitten mykistävällä kertoimella – sokeeraava voitto on silti vain pieni osa hämmästyttävää tarinaa

Ahokkaan mielestä Karelin sai isoa etua laadukkaista harjoittelukavereistaan, jotka voittivat leireillä mestarin usein vain niukalla erolla. 

Karelin kohtasi viimein voittajansa vuonna 2000 Sydneyn olympiafinaalissa, kun Rulon Gardner rutisti 1–0-voiton. Voittoa epäiltiin tuomaripeliksi, mutta Ahokas ei siihen arvuutteluun lähde. 

– Katsoin itse asiassa finaalin ensimmäistä kertaa pari viikkoa sitten. Gardnerin voitti oli täysin ansaittu. 

– Amerikkalaisilla oli tietotaitoa, olosuhteita ja rahaa ostaa venäläisiä valmentajia. Heillä oli hyvät reservit raskaaseen sarjaan. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

Puheen tilalle venäläinen laulu

Karelin tuli jo painiurallaan tunnetuksi mietiskelijänä, joka luki mielellään Fjodor Dostojevskiä ja muuta vanhaa venäläistä kirjallisuutta. Hän kuunteli klassista musiikkia. 

Presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva Karelin on ollut Yhtenäinen Venäjä -puolueen nimissä mukana politiikassa. Hän on kasvatustieteiden kandidaatti ja väitellyt tohtoriksi kamppailu-urheilijoiden valmennuksesta. 

Ahokas sai maistiaisen lempeän jättiläisen laulajankyvyistä Ruotsissa järjestettyjen kisojen jälkeen, kun karonkassa jokaisen pöydän piti pitää puhe. Karelin kumauttikin ilmoille vanhan venäläisen laulun. 

– Komea sitä oli kuunnella.