Älä mollaa pomoasi, jos itse olet surkea alainen

Tämän aamun Huomenta Suomessa vieraillut organisaatiotutkija ja tietokirjailija Ari Heiskanen väitti, että työpaikoilla joka neljäs häiritsevästi käyttäytyvä on esimies. Jäljelle jää kuitenkin se kolme neljäsosaa häiriköistä. Keitä he ovat?

Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että johtamistaitojen opettamisen rinnalla pitäisi opettaa myös alaistaitoja.

– Alaistaidot eivät ole alamaisuutta, vaan vastuullista vaikuttamista työntekijän roolissa. Neutraalimpi ilmaisu on työyhteisötaidot, mutta se pitää sisällään  myös johtamistaidot, työ- ja organisaatiopsykologian dosentti ja kasvatustieteen professori Soili Keskinen kertoo.

Hän luennoi viimeksi tänään aiheesta "Työhyvinvoinnin ylläpitäminen esimiehen ja työntekijän vastuulla" työterveyshuollon lääkäreille. 

Alaistaitoja ei ilmeisesti opeteta yhdessäkään suomalaisyrityksessä, vaikka Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä pitäisi.

–  Hyvä alaistaito tarkoittaa työntekijän oman vastuun kantamista. Työsuhde on kahden kauppa, jossa pitää ottaa huomioon molempien sopimusosapuolten intressit. Kaikkea vastuuta esimerkiksi liiketoiminnan taloudesta ei voi kaataa vain esimiehelle, EK:n johtava asiantuntija Jyrki Hollmén toteaa.

Työhyvinvointi yhteydessä alaistaitoihin

Sekä Keskinen että Hollmén muistuttavat, että jo työturvallisuuslainkin mukaan työntekijä on vastuussa paitsi omasta ja kollegoidensa työturvallisuudesta myös työhyvinvoinnista.

EK:n  Hollmén ei halua antaa yrityksille ohjeita alaistaidon koulutukseen, koska tehdas ja konttori ovat erilaisia työpaikkoja. Hän neuvoo keskustelemaan enemmän työpaikoilla.

Keskisellä sen sijaan on tutkimuksiinkin nojautuvaa tietoa suomalaisilta työpaikoilta.

– Useissa tutkimuksissa on todettu, että työhyvinvoinnin taso on riippuvainen hyvin vahvasti alaistaidoista. Viimeksi tämä selvisi terveydenhuollon henkilöstölle tekemässämme tutkimuksessa, johon osallistui 500 työntekijää 20:ltä eri sairaalaosastolta, Keskinen sanoo.

Työntekijän vastuulla ainakin viisi asiaa 

Professori neuvoo työntekijöitä tekemään ensimmäiseksi oman työnsä huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Eli työntekijä tekee sen, mitä on pyydetty tai määrätty, ja myös sen, mitä on luvannut. Työpaikka ei ole päiväkoti.

– Toiseksi työntekijä vaalii hyvää yhteistyösuhdetta esimieheen ja esimerkiksi kertoo esimiehelle sen, mitä esimiehen pitää tietää. Työntekijäkin voi ottaa asioita puheeksi ja ehkäistä väärinkäsityksiä.

Toisaalta hyvä työntekijä uskaltaa olla esimiehen kanssa eri mieltä, mutta pystyy myös muuttamaan mielipiteensä asiallisen keskustelun ja esimiehen päätöksen jälkeen sekä noudattamaan tehtyjä päätöksiä.

Kolmanneksi hyvä alainen huolehtii suhteista myös kollegoihinsa: kannustaa, rohkaisee, motivoi ja puuttuu.

– Hyvä työntekijä on myös aktiivinen ja aloitteellinen. Hänellä on kehitysideoita ja hän kantaa vastuuta. Hän osaa ottaa myös palautetta vastaan eli ymmärtää, että palaute tulee työroolista tai sen osasta, ei koko elämästä tai persoonasta, Keskinen listaa neljännen alaistaidon.

Viidenneksi alaistaidoksi Keskinen nostaa yhteisöllisyyden rakentamisen, sillä työntekijän oma hyvinvointi työpaikalla on vain osatotuus.

Hyvinvointi riippuu muistakin

– Työhyvinvointi on vahvasti kollektiivinen ilmiö. Jos työpaikalla on hyvä henki ja työt esimerkiksi jakaantuvat tasaisesti, työyhteisö voi paremmin. Jos työ on organisoitu niin, että työntekijät joutuvat koko ajan kilpailemaan keskenään, tämä eikä kolmas kohta (hyvä suhde kollegoihin) eivät toteudu, Keskinen kertoo myös esimiesten suuntaan.

Kasvatustieteiden professori Soili Keskinen saa jokaisen luentonsa jälkeen kuulla, että nämä alaistaidot kuulostavat päivänselviltä.

– Valveutuneet esimiehet osaavat ohjata alaistaitoja oikeaan suuntaan. He esimerkiksi tekevät selkeäksi odotukset. Liian monella työpaikalla on aivan epärealistisia odotuksia sekä esimiehiltä että työntekijöiltä. Tämä keskustelu odotuksista on helpoin tapa kehittää alaistaitoja.